Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot.
Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52.
Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
Hans Biedermannin "Suuri symbolikirja" kertoo ruusuristisymboliikan liittyvän renessanssin aikana syntyneen kristillis-esoteerisen Ruusuristiyhteisön historiaan. Ruusuristin tunnuskuvio on viisilehtinen ruusu ristin sisässä. Ruusuristin aatetta levitti kirjoituksillaan mm. saksalainen Johann Valentin Andrae (1586-1654) jonka omassa vaakunassa esiintyi myös ristin ja useiden ruusujen yhdistelmä.
Legendaarista hahmoa Christian Rosencreutzia (1378-1484) pidetään usein ruusuristiaatteen alkuperäisenä perustajana. Rosenkreutz -sukunimi tarkoittaa nimenomaan ruusuristiä. Historiantutkimuksessa pidetään kuitenkin epävarmana onko mainittua Christian Rosenkreutz -nimistä henkilöä koskaan elänyt historiassa. Hänestä on hyvin vähän luotettavaa tietoa...
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Behind the name-sivustossa sanotaan, että Nita on lyhyelmä kaikista Nita-päätteisistä nimistä. Pennti Lempiäisen kirjassa Súuri etunimikirja annetaan samaa selvitystä.
Nita tarkoittaa karhua Amerikan alkuperäiskansojen yhdellä kielellä ja on naisten nimi.
Suomessa on melkein 700 Nita-nimistä henkilöä.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=nita&submit=Go
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Hei,
Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.
Tieto löytyy verkosta.
Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html
Tieto löytyy verkosta.
Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009
Tieto ei löydy verkosta.
Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576
Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52
Tieto ei löydy...
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Kirjoita hakusanoiksi Pohjanpää Lauri runot.
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi)
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
Leonalla ei ole virallista nimipäivää. Joissakin lähteissä ehdtotetaan, että Leona voi viettää epävirallisesti nimipäiväänsä Leonoran nimipäivänä, joka on 11.7
Leona on miehennimen Leo sisarnimi. Leo tulee latinan leijonaa tarkoittavasta sanasta.
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat.html
Tutkiskelin Nordrhein-Westfalenin Justiz-online -sivustoa. Siinä kerrotaan Staatsanwaltschaftin tehtävistä. Staatsanwalt näyttää Saksassa olevan viranomainen, joka selvittää ja johtaa rikoksen tutkintaa, yhdessä poliisin kanssa ja päättää syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä.https://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/index.php jahttps://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/Aufgaben-StA/index.phpTutkimuksen etenemisestä kerrotaan sivuilla myös. Siihen sisältyvät todisteiden ja todistajieen etsiminen ja tutkiminen sekä rikospaikan tutkiminen. Näitä hoitaa joko Staatsanwalt tai -wältin itse tai hän antaa ne muun viranomaisen, erityisesti poiisin tehtäviksi.Unter Ermittlungen versteht man die Durchführung von ...
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan,...
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Vivianin nimipäivä on 2.5. Karlaa/Carlaa ei kalenterista löydy, nimi on kuitenkin Karl-nimen naispuolinen vastine ja Karlin päivä on 28.1. Sitä seikkaa, että samalla päivällä olisi miehen ja naisen nimi, ei kannata säikähtää sillä 28.1. on suomenruotsalaisessa kalenterissa myös Carola (joka on samaa alkuperää).
LÄHDE: Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005.
Sarjaan kuuluvat:Hämähäkin aika -95
Kuoleman syleily -97
Jack ja Jill -98
Pimeyden ruhtinas-99
Pelon ratsumiehet -2001
Paha kulkee edellä -2002
Lähde:Aikuisten jatko- ja sarjakirjat(2003)
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Tampereella ei ole hautausmaita muilla yhteisöillä kuin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla. Kaikki Tampereen hautausmaiden hautapaikat varataan Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hautauspalveluissa. Täällä hoidetaan myös muiden kuin seurakuntien jäsenten hautapaikka-asiat.
Tampereen hautausmailla ei ole omia hauta-alueita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille lukuun ottamatta Kalevankankaan islaminuskoisten aluetta ja ensimmäisen maailmansodan aikaista venäläisten sotilaiden kertahautariviä. 1950-luvulla ortodoksit kyllä tavoittelivat omaa aluetta, mutta silloin sellaista ei enää ollut osoitettavissa.
Hautausmaat - Tampereen seurakuntayhtymä | https://tampereenseurakunnat.fi/...
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
