"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Räjähdyksen aiheuttama suunnaton kuumuus poltti ihmisen kehon hetkessä. Jälkeenpäin rakennusten seinistä ja kaduilta löytyi uhrien ja erilaisten esineiden hahmoja ikään kuin "varjoiksi" piirtyneinä. Sääolosuhteet ja aika ovat hiljalleen haalistaneet näitä tuhon merkkejä. Hiroshima Peace Memorial Museum säilyttää Sumitomo pankin edustalta siirrettyjä kivipaasia, joihin on piirtynyt räjähdyksen aikana pankin edustalla seisseen henkilön ääriviivoja. Museon teorian mukaan kuuma säteily muutti kivipinnan vaaleammaksi. Välittömästi ihmisen taakse jäänyt alue jäi tummemmaksi. Suoja oli hetkellinen, mutta riittävä jättääkseen tunnistettavan jäljen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Shadow_Etched_in_Stone
https://www.cntraveller.in/story/story-...
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Kysy kirjastonhoitajalta on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, mukana vastaamassa on yli 90 kirjastoa. Sivustoa julkaisee Kirjastot.fi-toimitus, joka on osa Helsingin kaupunginkirjastoon sijoitettuja valtakunnallisia kehittämispalveluja, jotka hoitavat yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE).
Tietoa palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä, https://www.kirjastot.fi/vake-esite-2020-teksti?language_content_entity…
Pirjo Mikkosen Sukunimet –kirjan mukaan sukunimeen Okkonen saattaa sisältyä etunimen Olavi kansanomainen muunnos Okko. Okko ja Okkonen on tunnettu sukunimenä jo 1500- ja 1600-luvuilla. Okkonen on yleinen sukunimi mm. Nurmeksessa, Joensuun seudulla, Sotkamon-Kajaanin alueella, Oulun tienoilla ja Kalajokilaaksossa. Lisää vanhoista lähteistä Mikkosen kirjassa.
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja...
Äidinkielen harjoittelun paras osaaja ja ohjaaja on varmasti opettaja. Täältä kirjastosta käsin voimme antaa lukuvinkkejä. Kaikenlainen, itselle mieluisa lukeminen lisää varmasti äidinkielen taitoja yleisemminkin. Kaksi hyvää vinkkisivustoa ovat Sivupiiri ja Okariino:
http://www.sivupiiri.fi/
http://www.okariino.fi/etusivu
Näiden sivustojen kautta voi etsiä itselleen sopivaa lukemista esimerkiksi aiheen mukaan. Sivuilla voi myös kirjoittaa arvosteluja ja näin harjoittaa kirjoitustaitojaan. Sivupiiri keskittyy nuorten kirjallisuuteen ja Okariino lasten kirjoihin, sekä myös elokuviin ja peleihin.
Tiedot kirjojen sijainnista löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Mahdollisuuksia on paljon, mutta ehdotan tässä joitakin omia suosikkejani.
Kaari Utriolla on paljon hienoja historiallisia romaaneja. Omat suosikkini on ”Vaskilintu”, jonka jatko-osat ovat ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Jos taas mieluummin 1800-luku kiinnostaa, hauskoja ja kepeitä teoksia ovat ”Vaitelias perillinen” ja ”Seuraneiti”. Ne ovat vain pieni osa Utrion kaunokirjallista tuotantoa, joka käsittää lähes yksinomaan historiallisia romaaneja.
Jos dekkarin suuntaan menevä historiallinen romaani kiinnostaa, suosittelen Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion 1800-luvun Suomeen sijoittuvaa sarjaa, jonka osia ovat esimerkiksi ”Kuolema ylioppilastalolla” ja ”Stenvallin tapaus”. Kirsti Mannisella on myös salanimellä Enni Mustonen kirjoitettuja...
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1055779806 löytyy asiasanoilla "intiaanit" ja "metsästys" esim. Suomen Metsästysmuseon näyttelyluettelo Karhumiehiä, nuolia ja biisoneita, teksti Simo Hankaniemi, 1992. Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole mainintaa "houkutuslinnuista", sen sijaan Pentti Virrankoski mainitsee kirjassaan Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit (1994), että "vesilintuja houkuteltiin kuvin, jotka tehtiin kaisloin täytetystä linnunnahasta" (s. 273);myös Legayn teoksessa Intiaaniatlas (1995) mainitaan houkutuslintu. Sellaisen kuva löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta kirjasta The world of the American Indian (1989, s. 43-45).
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Gail Carson Levinen kirjaa Ella enchanted ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Kirjan pohjalta tehty elokuva esitettiin Suomessa nimellä Lumottu Ella.
Englanninkielisenäkään kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta kirjakaupoista sitä voi tiedustella.
Gail Carson Levineltä on tähän mennessä suomennettu kaksi kirjaa, Keijut-sarjaan kuuluvat Lumottu maa vaarassa (2005) ja Lumottu taikasauva (2007).
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
