Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Korkeakoulukirjastojen laatutyöstä on vuonna 2007 ilmestynyt opas, joka löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.stks.fi/files/julkaisut/Laatu_Ratkaisee.pdf
Oppaan mukaan
"Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kyky luoda laatua kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinprosesseja, joiden laadukas toiminta on välttämätön edellytys kehysorganisaation menestykselle. Kirjastojen asema tieteellisessä tietohuollossa on perinteisesti perustunut niiden toiminnan ja palveluiden laadukkuuteen. Vastatakseen palveluihinsa kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin sekä asiakkaiden että erilaisten sidosryhmien taholta, on tieteellisten...
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
Yliopistomaailmaan sijoittuvia kotimaisia uusia kaunokirjallisia teoksia ei ole kovin paljon. Yliopistoon ja opiskelijamaailmaan liittyviä tai niitä sivuavia romaaneja ovat Suden vuoden lisäksi esimerkiksi
Henri Broms: Olio sinänsä: yliopistoromaani (1998; Vaasan yliopisto, Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan korkeakoulu)
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla (2001)
Hemanus, Pertti: Kuka halusi murhata professorin (1993; dekkari)
Leena Lehtolaisen Kun luulit unohtaneesi (2003)
Nousiainen, Inka: Kaksi kevättä (2001)
Numminen, M.A.: Helsinkiin (1999)
Saisio, Pirkko: Punainen erokirja (2003; lähinnä Teatterikorkeakoulu)
Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl (1988; kuvaa 1940-lukua)
Suominen, Tapani: Sarvikuonojen maa (1992)
Vartti, Riitta:...
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,...
Ehkäpä näistä sivuista on sinulle apua esitelmäsi teossa:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindul.htm
(kirjoitus on julkaistu Kristillinen kasvatus -lehden numerossa 5/98)
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/uskonto/kurssi2/hindulaisuus…
(Opetushallituksen Etälukio sivuilta)
http://www.clas.ufl.edu/users/gthursby/rel/hinduism.htm
(paljon linkkejä lähinnä englanninkielisille hindulaisuutta käsitteleville sivuille)
http://www.academicinfo.net/hinduismmeta.html
(linkkejä englanninkielisille hindulaisuutta käsitteleville sivuille)
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/2uskonto/uskonto1/
(lukiotason oppimateriaalia, julkaisija Internetix)
Lisätietoja voit etsiskellä myös kirjoista, esimerkiksi:
Grönblom, Rolf
Intian uskonnot --...
Kyseessä saattaisi olla liiketunnistin. Esimerkiksi julkisissa käymälätiloissa sellaisia käytetään katkaisijan tarpeen poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät valot pala turhaan, mutta ovat kuitenkin päällä aina silloin, kun niitä tarvitaan.Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti: siitä tulee olla näkyvillä varoituskyltit. Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty. Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa...
Termit syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna 1791.
Ranskan vallankumouksen jälkeisessä Kansalliskokouksessa vuonna 1789 keskeinen kysymys uutta perustuslakia säädettäessä oli, kuinka paljon kuninkaalle jätetään valtaa.
Kansalliskokouksessa keskustelu jatkui pitkään ja vähitellen puhemiehestä oikealla olevan seinän lähettyville ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle piti jättää veto-oikeus uudesta lainsäädännöstä. Vasemman seinän lähelle ryhmittyivät he, joiden mielestä kuninkaalle ei pitänyt jättää tällaista valtaa.
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995)
Jännityskirjailija Christopher Fowler muistelee Clive-strippiä yhdessä blogikirjoituksistaan, ja sen perusteella Cliven – ja myöhemmin uudelleen Cliven pikkusiskon Gussien mukaan Augustaksi nimetyn sarjakuvan – kissan ja koiran nimet ovat Crippen ja Solomon. Fowlerin Bryant & May -jännäreissä on Crippen-niminen kissa, joka on saanut nimensä kuuluisalta murhamieheltä, mutta hän kirjoittaa, ettei se ollut ensimmäinen tämän niminen kissa: "He and Solomon the dog appeared in Dominic Poelsma & Angus McGill's cartoon strip in the Evening Standard called first 'Clive', then 'Augusta'."Amazon UK -sivustolta löytyvän lukijan Clive in love -kirja-arvostelu mainitsee, että Cliven perheen sukunimi on Bravo ja hänen tyttöystävänsä...
Kysymyksen Erno Paasilinna -sitaatti on loppulause hänen kirjoituksestaan Lausui alustaja, joka korosti. Ensimmäisen kerran se julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 8/1969, jossa se esiintyy muodossa "Lohduta arkaa miestä, että jokainen ihminen löytää lopulta oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 450). Paasilinnan vuonna 1970 ilmestyneessä satiirikokoelmassa Alamaisen kyyneleet se on jo muotoutunut lopulliseen asuunsa: "Lohduta salista poistuvaa arkaa miestä, että jokainen ihminen näyttää lopulta löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa. Käytännössä se tapahtuu siten, että vaihtoehdot karsiutuvat kunnes jäljellä on vain yksi." (s. 171). Tällaisena se on...
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Vuoden 1948 Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa sanotaan näin: "Teos (Helvi Kymin Hymykuopat) punnittiin Suomen osalta parhaimmaksi äskettäin toimeenpannuissa pohjoismaisissa romaanikilpailuissa."
Palkinto ei ole ollut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto eikä Bonnier-kustantamon yhdessä mm. kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa järjestämä pohjoismainen romaanikilpailu. Näitä palkintoja alettiin jakaa vasta myöhemmin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Helsingin Sanomissa oli 30.8. 1947 uutinen, jossa sanottiin näin:
”Ruotsalaisen kustannusyhtiön Natur och Kulturin yhdessä useiden pohjoismaisten kustannusyhtiöiden kanssa toimeenpannun kilpailun pohjoismaisesta romaanipalkinnosta Alfred Nobelin...
Etsimäsi säe
”Oli oltu virroilla tukkitöissä,
helapuukot roikkuen nahkavöissä,
ja kaulassa kirjava liina.”
on Viljo Kojon runosta Muistoja menneiltä ajoilta.
Runo löytyy ainakin Kojon kokoelmasta Sininen pilvi (1920)
sekä kokoomateoksista Tämän runon haluaisin kuulla, osa
2 (1988) sekä Runo on vapaa (1996).
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan...
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
