1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Puolustuslaitoksen lakikirjan (1928) mukaan merkitys olisi seuraava:
32. Kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan.
B-luokitus aiheutti "tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan."
Vaarin kinnas on ukrainalainen satu, jonka SN-kirjat on julkaissut suomeksi vuonna 1986. Mikäli kirjaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte pyytää teoksen kaukolainaksi jostain toisesta kirjastosta. Kirjaa näyttäisi olevan useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,...
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
Suzuki DT 3.5 -perämoottorit, joiden sarjanumerot ovat muotoa 0351-2xxxxxx, ovat vuosimallia 1982.
https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt3_5.asp
Tässä joitakin suomenkielisiä vankilaympäristöön sijoittuvia romaaneja:
Willocks, Tim : Linnakundit . Otava, 1995.
Ahl, Kennet : Myyty mies. Tammi, 1979.
Cheever, John : Falconer. Karisto, 1978.
Hayes, Billy : Keskiyön pikajuna. Uusi kirjakerho, 1978.
King, Stephen : Rita Hayworth - avain pakoon. Book Studio, 1995.
King, Stephen : Kuoleman käytävä. Tammi, 2000.
Bunker, Edward : Elukkatehdas. Like, 2000.
Bunker, Edward : Verikoirat. Like, 2000.
Bunker, Edward : Konnakoulu. Like, 2001.
Bunker, Edward : Julmin peto. Like, 2007.
Mutis, Alvaro : Araucaiman kartano ; Lecumberrin päiväkirja. Kookos, 2000.
Grisham, John : Veljet. WSOY, 2001.
Zweigbergk, Helena von : Rakkaus viiltää syvältä : rikosromaani. Karisto, 2003.
Zweigbergk, Helena von :...
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Suomen kansallisbibliografian ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Eino Leinon tuotannosta on englanniksi käännetty:
Helkavirsiä (Whitsongs. Kääntäjä Keith Bosley. 1978).
Musti (Musti, lyhennelmä. Kääntäjä John Desborough. 1986.)
Moment musical. Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin. Kääntäjä Aina Swan Cutler. 1978.
Hymyilevää Apolloa ei siis näytä englanniksi löytyvän.
Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala,...
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Äänikirja on tekijänoikeudellisesti yhdistelmä kirjallista tekstiä ja sen esityksen taltiointia. Tekijänoikeuslain 21§:n perusteella julkaistun teoksen julkinen esittäinen on luvanvaraista. Poikkeuksia ovat jumalanpalvelus, opetus ja tilaisuus, jossa tällainen esitys ei ole pääasia. Kirjaston järjestämä tilaisuus ei kuulu näihin poikkeuksiin. Kunnilla on Teoston ja Gramexin kanssa sopimus, jonka nojalla musiikkia voidaan vapaasti esittää kunnan tilaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske äänikirjoja.
Tekijänoikeuslain 22§ sallii teosten käyttämisen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Edellytyksenä on, että äänikirjasta kuunnellut osat ovat tarpeellisia havainnollistamaan muuta esitystä, esimerkiksi vinkkaajan alustusta. Pelkkää kuuntelemista...
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Valitettavasti DVD-levyä Blues Masters - The Essential History of the Blues ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Meiltä löytyy kuitenkin kaksi muuta DVD-levyä, jotka käsittelevät bluesin historiaa:
Waking up in Memphis / Andria Lisle and Mike Evans ; [photographs: Yancey Allison ... et al.] 2003
Bill Wyman's blues odyssey : a journey to music's heart & soul. 2002
Löydät ne haulla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Valitse Sanahaku -vaihtoehtoa, kirjoita ruutuun blues historia ja rajaa haku DVD -levyihin.
