Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,...
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Voisikohan kyseessä olla Aaro Hellaakoski – olkoonkin, että hänen runossaan Portit kuolemalla on portteja vain kaksi.
"Kaksi porttia on kuolemalla. // Ensimmäinen, jonka taakse mennään / välitilaan, vartoamaan, että / sammuu kaikki, ketkä meitä muistaa, / -- // Toisen portin taakse astut silloin / kun ei muistajaa, ei lasta eikä / lähimmäistä eikä tuttavaa, / jonka tajunnassa ehkä liikuit / äsken vielä. -- " (Huomenna seestyvää, s. 77–78)
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin.
Joululahjaksi voisi kysellä kirjakaupasta uudempia Midi -musiikkikirjoja, joita löytyy mm. Kirkkonummen kirjastosta (voi tutustua kirjastossa ja arvioida ostoksen kannattavuutta), esim.
Comprehensive introduction to digital sound and music-making, 2004
Tähän uuteen Midi -musiikkikirjaan voi tutustua ennen ostopäätöstä pääkaupunkiseudun kirjastoissa: Harris, Ben Home studio setup : everything you need to know from equipment to acoustics, 2009.
ISBN 978-0-240-81134-5
Midi -musiikkikirjallisuusviitteitä voi katsella esim. täällä http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla hakukenttään midi musiikki ja painamalla Hae. Kokeile myös hakua home studio tai kotistudio. Uudempia teoksia voisi sitten kysellä kirjakaupasta.
Kysymyksessä mainittu J. Hirven...
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (hepr. kuningatar). Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi ja Ludmila puolestaan slaavilainen 'kansan rakastama'.
Elviira taas on alkuaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabialaiseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Saksassa tunnetaan myös rinnakkaisnimi Alvara (Alverat, kaikkea suojeleva, ylevä)
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Kyse oli MTV:n tuottamasta televisiosarjasta, jota esitettiin vuonna 1971. Sarjan ohjasi Kaarlo Hiltunen. Elonet - Havukka-ahon ajattelijaElokuvasta on tehty DVD ja sen pitäisi olla lainattavissa Kurikan kirjastosta. Eepos-kirjaston asiakas voi varata sen kirjastokortillaan.https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2483484?sid=4841016835
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
Esimerkkejä 1970-luvun hinnoista löytyy esim. sivulta https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005290743.html - sivun loppupuolelta löytyy taulukko vuoden 1974 hinnoista. Tuopin hintaa tuolta ajalta ei löytynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomista (1974) löytyi ravintoloiden mainoksista lounaiden ja annosten hintoja, jotka vaihtelivat 11-15 markan välillä. Kahvila-baareissa hinta on varmaan voinut olla samaa tasoa.
Esihistoriallisesta jättiläishai megalodonista (Carcharocles megalodon) on löydetty lähinnä fossilisoituneita hampaita, koska haiden tukiranka ei ole luuta vaan rustoa eikä se kivety samaan tapaan. Megalodonin hampaita on löydetty etelämannerta lukuunottamatta kaikilta mantereilta, ja aikoinaan niiden kuviteltiin olevan lohikäärmeiden tai käärmeinen kivettyneitä kieliä. Tanskalainen luonnontieteilijä Nicolas Steno tunnisti ne hain hampaiksi vuonna 1667 julkaistussa kirjassaan.
Lajin kuvaili ja nimesi sveitsiläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttanut luonnonhistorioitsija ja geologi Louis Agassiz vuonna 1835. Agassiz tutki laajasti fossiileja ja sukupuuttoon kuolleita kaloja, ja hänen vuosina 1833-43 osina julkaistu teoksensa...
Minkä tahansa alan Korkeakoulututkinto ja informaatiotutkimuksen opinnot mahdollistavat hakeutumisen kirjastoalan töihin.
Ammattinetti: " Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena."
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/3/3/194_ammatti
Lisätietoa koulutuksesta Kirjastot.fi -sivustolta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Oulun yliopisto informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/
Runo löytyy kirjasta Saarikoski, Pentti: Runot ja Hipponaksin runot (Otava, 1959):Kirja on lainattavissa kirjastoista, muun muassa Kouvolan pääkirjaston varastosta.
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella.
Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen.
Sydänliitto...
