Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2
Musiikin lapsitähdistä tai sellaisiksi yrittävistä on kirjoitettu varsin paljonkin. Alla muutamia tutkimuksia:
- Kappalevalinnat ja esiintymiskokemukset tenavatähtikilpailussa [Elektroninen aineisto] : kaksi tarinaa / Elina Tammilehto-Juntunen (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, 2008)
- Tenavatähdistä tangoprinsessoja? Tapaustutkimus Kempeleen Ylikylän koulun tenavatähdistä / Merja Hillilä
(Pro gradu -työ : Oulun yliopisto, 1998)
- Tenavatähtikilpailuun 1995 osallistuneiden lasten yhteisiä piirteitä/ominaisuuksia / Leila Mattila, Virpi Vaulanen
(Erikoistyö : Tampereen yliopisto, opettajankoulutuslaitos, lastentarhanopettajakoulutus, 1996)
Myös lehtiartikkeleita on kirjoitettu:
- Nuoret mestarit opiston areenalla : maakunta sai neljä...
Kysymyksessä lienee murreluontoinen ilmaus, koska suomen kielen sanakirjat (Nykysuomen sanakirja, Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja) eivät sitä mainitse.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 5, s. 1397 sen kuitenkin tuntee, sijoittaa Juvalle ja antaa merkitykset 'töminä, jytäkkä', samaa juurta olevia verbejä - edelleen Juvalla - olisivat TUMUTA, TUMUILLA ja TUMUTTAA 'tömistellä, pitää kovaa jytäkkää'.
Sanan etymologia näyttää olevan epäselvä. Mahdollisesti se on vain ääntä jäjittelevä.
On myös pohdittu, olisiko TUMULLA yhteys sellaisiin sanoihin kuin TOMAHTAA, TOMU sekä merkityksessä 'töminä' että 'pöly'.
Kaikille näille sanoille löytyy vastineita myös lähisukukielissä, niissäkin ne tietysti voivat olla alkuaan ääntä kuvaavia....
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon...
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola...
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Avioliiton purkautuminen ei sinällään muuta henkilön sukunimeä, eikä kenelläkään ole velvollisuutta vaihtaa sen vuoksi sukunimeään. Kukaan ei voi vaatia entistä puolisoaan muuttamaan nimeään, vaan kumpikin päättää itse sukunimestään.
Lähde: Minilex https://www.minilex.fi/a/sukunimen-muuttaminen-avioliiton-purkautumisen…
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
Siviilisektorilla aiheesta näyttäisi olevan useita tutkimuksia.P. Stevenson, S. D. McPhail, M. Tsimplis, ja E. Higgins, ”Air Launched Platforms - A new approach for underwater vehicles”, teoksessa OCEANS IEEE Bremen: Balancing Technol. Future Needs, 2009. doi: 10.1109/OCEANSE.2009.5278310.G.-X. Yan, G. Pan, Y. Shi, L.-M. Chao, ja D. Zhang, ”Experimental and numerical investigation of water impact on air-launched AUVs”, Ocean Eng., vsk. 167, ss. 156–168, 2018, doi: 10.1016/j.oceaneng.2018.08.044.T. Zhang, R. Zhang, W. Xing, ja X. Lv, ”The numerical modeling approach of an air-launched AUV impacting into water”, teoksessa OCEANS - Aberdeen, Institute of Electrical and Electronics Engineers Inc., 2017, ss. 1–5. doi: 10.1109/OCEANSE.2017....
