Laulu mustasta korpista löytyy Pirkko Saision Slava! Kunnia -näytelmätekstistä, joka julkaistiin kirjana 2015 (ntamo ja Suomen Kansallisteatteri). Nuotteja siinä ei valitettavasti ole.
Näytelmän koko nimi on Slava! Kunnia : oligarkkien ooppera ja se kertoo Venäjästä. Saision näytelmä Homo! esitettiin Kansallisteatterissa 2011 ja se puolestaan käsitteli seksuaalisia vähemmistöjä.
Laulu mustasta korpista oli tosiaan unohtumaton esitys Juha Mujeen ja Puntti Valtosen esittämänä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
David Mitchellistä löytyy melko niukasti tietoja. Hello, Hello, Hello –ohjelman jälkeen hän on ollut Neil Hardwickin kanssa käsikirjoittamassa humoristista piladokumenttia Finlandisation (1974), viihdeohjelmaa Merirosvoradio (1974 -1975) sekä kymmenosaista englannin kielen kurssia/sketsisarjaa Alright? Alright! : hauskaa englantia aikuisille Ylelle v. 2005. Hän on toiminut myös käsikirjoittajana lyhytelokuvassa Helsinki Design (1982). Mitchellin nykykuulumisista ei löytynyt tietoa.
Hello, Hello, Hello https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/hello-hello-hello
Merirosvoradio https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/08/merirosvoradio-parodioi-kattavasti-koko-mediakenttaa
Alright? Alright! https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/alright-...
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai...
Painettua, suomalaiset julkaisutiedot sisältävää bibliografiaa Don Rosan tuotannosta ei taida olla olemassa. Kaipaamasi tiedot löytyvät kuitenkin vapaasti käytössä olevasta Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php).
Rosa-hakemistoon pääset suoraan tästä linkistä: https://inducks.org/creator.php?c1=date&c=DR. Siihen on koottu Rosan koko tuotanto sarjakuvista kansikuviin ja kuvituksiin. Halutessasi voit rajata hakua valitsemalla värikoodien viereisistä linkeistä haluamasi ryhmän. Sarjakuvat löytyvät Tarina- ja Vitsisarja-linkkien takaa. Klikkaamalla sarjakuvan koodia saat kattavat tiedot kustakin tarinasta, mm. milloin ja missä se on julkaistu eri maissa.
Kirjasto on yksi kunnallinen peruspalvelu. Kirjastolain (1998) mukaan kunnan tehtävä on järjestää kirjastopalvelut kuntalaisille. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat lain mukaisia.
Opetusministeriön kirjastosivuilla http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/yleiset_kirjastot.html olevassa Suomen kirjastoverkon esittelyssä kerrotaan, että Suomen kaikissa kunnissa on pääkirjasto. Lisäksi voi olla sivukirjastoja, laitoskirjastoja ja muita palvelupisteitä sekä kirjastoautoja.
Näillä pääset alkuun, ja vähän pitemmällekin. Alla ehdotuksia kirjastolaisilta eri puolilta Suomea:
- Sigin "Vuosisadan rakkaustarina", jolla viitataan varmaan Märta Tikkasen samannimiseen kirjaan
- Dannyn esittämä Seitsemän kertaa seitsemän Speden elokuvasta Noin seitsemän veljestä?
- Juicella on kappale Lauri Viidan muistomerkki (levyllä Minä)
- Mikko Kuustosen Hietaniemi-kappaleen lopussa todetaan "painat pääsi polun varteen / luona Waltarin/ tiedän mitä mietit: se kirjoitti tän kaiken aiemmin"
- Joitakin kirjallisia vaikutteita Heikki ”Hector” Harman tuotannossa:
Heikki Turusen Simpauttajasta (1973) lausahdus hojo hojo –
Hector: Tuu takaisin –kappale (1976)
Juhani Peltonen: Metsästys joulun alla –novelli (1977)
Kappaleessa Tilulilu on...
Lyhyesti: ei varmasti ole eikä tule koskaan olemaan. "Aivan kaikki" on niin vaativa ehto, ettei millään yksityisellä tai organisaatiolla liene riittävää motivaatiota ja resursseja moiseen työhön. Kysymyksestä voi päätellä, että kiinnostuksen kohteena on ehkä populaarimusiikki. Tällaisia tyylinmukaisia palveluita on jonkin verran paremmin kuin aivan yleisiä.
Jos kuitenkin tyydytään vain suomalaisten artistien levytyksiin, ne löytyvät kaikki Kansalliskirjaston ylläpitämästä VIOLA-tietokannasta (https://finna.fi Vastaavantyyppisiä kansallisia diskografioita on monessa muussakin maassa, ei kuitenkaan kaikissa.
Suosittu populaarimusiikkilevytyksiä varsin laajasti esittelevä sivusto on AllMusic (AMG, http://www.allmusic.com/), jonka tarjoamat...
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy...
Aivan tarkalleen vuoden 1926 suosikkikappaleita en pysty nimeämään, mutta 1920-luvun musiikkielämästä Suomessa löytyy hyviä lähteitä, esimerkiksi:Tikka, Marko: Iskusäveliä : suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (Atena , [2022])Jalkanen, Pekka: Alaska, Bombay ja Billy Boy : jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla ( [Suomen etnomusikologinen seura], 1989), myös verkkojulkaisuna:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/alaska-bombay-ja-billy-boy.pdfKukkonen, Einari: Oi muistatkos Emma : suomalaisen levylaulun vaiheita 1920-luvulla (Kustannuskolmio, 1998)Lehtonen, Tiina-Maija: Gramofonikuume tarttui ja levisi vuonna 1929 : Suomen ensimmäiset iskelmätähdet Ture Ara ja Georg Malmstén löytyivät Aino Acktén...
Kaikki tällaiset käsitteet ovat kulttuurisia sopimuksia eli niitä käytetään, kuten niitä on kulloinkin tapana käyttää. "Poikamies" on toisaalta nimitys yleiselle elämänvalinnalle, toisaalta sillä voidaan ilmaista täsmällinen tilanne juuri nyt. Siten leski tai eronnut voi aivan hyvin ilmoittaa olevansa "taas poikamies" eli ei sitoutunut mihinkään ihmissuhteeseen. Joku toinen ei ehkä ilmaisusta pidä, mutta se onkin sitten eri asia.
"Ukkomies" tarkoittaa yleensä pysyvässä parisuhteessa elävää miestä riippumatta siitä, mitä vaiheita miehen elämässä on aikaisemmin ollut. Oman arvioni mukaan ihmiset käyttävät näitä termejä enemmän kuvaamaan vallitsevaa tilannetta kuin menneisyyttä. Eihän uudelleen avioitunutta tai parisuhteessa elänyttä ole...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Encyclopædia Britannican mukaan kalat jaetaan tavallisesti kolmeen eri luokkaan, nimittäin leuattomiin kaloihin (Agnatha), rustokaloihin (Chondrichthyes) sekä luukaloihin (Osteichthyes). Leuattomiin kaloihin kuuluvat esimerkiksi nahkiaiset ja limaajakalat, rustokaloihin taas hait ja rauskut. Nahkiaisia ja muita leuattomia kaloja lukuunottamatta kaikki Suomen kalat ovat luukaloja.
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link....
Teos Haastattelun analyysi sisältää Marja Alastalon ja Maria Åkermanin artikkelin Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Myös Tutkimushaastattelun käsikirjassa käsitellään asiantuntijahaastattelua menetelmänä. Molemmmat teokset ovat Johanna Ruusuvuoren, Pirjo Nikanderin ja Matti Hyvärisen toimittamia.
Englanniksi aihetta käsitellään perinpohjaisesti teoksessa Interviewing experts (Palgrave Macmillan, 2009). Sen ovat toimittaneet Alexander Bogner, Beate Littig ja Wolfgang Menz. Kirjaa ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista, mutta se on saatavilla PDF-muodossa esim. www.researchgate.net -sivustolta.
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan...
