Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Kyseinen kohta löytyy teoksen esipuheesta ja kuuluu Sari Selanderin suomennoksena näin: "Emme tiedä, mitä lohikäärme tarkoittaa, aivan kuten emme tiedä, mitä maailmankaikkeus tarkoittaa. Jokin lohikäärmeen kuvassa on kuitenkin saanut aikaan sen, että se sopii yhteen ihmisen mielikuvituksen kanssa, ja siksi se nousee esiin eri leveysasteilla ja eri aikakausina. Juuri tästä syystä voisimme sanoa, että se on välttämätön hirviö; ei lyhytkestoinen ja satunnainen, kuten Khimaira tai katoblepas." (Teos 2009, s. 13)
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
tuntee seuraavat:
italia
liettua
tanska
kreikka
viro
heprea
espanja
ruotsi
hollanti
englanti
katalaani
puola
islanti
venäjä
unkari
Sivun http://www.laprocure.com/
mukaan myös ranskannos on olemassa.
Sivun http://www.buchhandel.de/
mukaan myös saksannos
Sivun http://www.norli.no/SamboWeb/side.do?rom=NO
mukaan myös norjannos
Sivun http://www.jr.lv/lv/par_mums/par_uznjemumu/index.html;jsessionid=mxisqy…
mukaan myös latvialainen käännös
Sivun http://www.kosmas.cz/
mukaan myös tšekkiläinen
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Kirjastojen lainaustoimintojen itsepalveluksi muuttamisella pyrittiin alusta lähtien vapauttamaan henkilökunnan aikaa rutiinitöistä muihin, vaativampiin tehtäviin. Ensimmäiset lainausautomaatit tulivat Suomen yleisiin kirjastoihin käyttöön 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 Kirjastolehdessä kerrottiin ensimmäisestä itsepalveluautomaatin prototyypistä. Kyseistä lainausautomaattia yleisessä kirjastossa pääsivät ensimmäisenä kokeilemaan Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaat maaliskuussa 1993, kerrottiin Kirjastolehdessä numero 3/1993.
BOKOMAT-nimistä palautusautomaattia esiteltiin Kirjastolehdessä jo vuonna 1990. Palautusautomaattia markkinoitiin kirjastoille esimerkiksi vinkkaamalla, että automaattien avulla voi myös pidentää kirjaston...
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa.
Laulu "Käy Muumilaaksoon" löytyy ainakin seuraavista nuottikirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007.
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin & Göös, 1997 (Satumaassa-sarja)
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Warner/Chappell Music Finland, 1995.
Lasten kultainen laulukirja 1. Fazer Musiikki 1992.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
Valviran ohjeistuksen mukaan asiasta kannattaa aluksi keskustella hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, voit tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos olet tyytymätön muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/tyytymattomyys_hoitoon
Täältä voit tarkistaa mihin aluehallintovirastoon kuntasi kuuluu: https://avi.fi/tietoa-meista/aluehallintovirastot/kuntaluettelo-aluehallintovirastojen-toimialueista
Kantelun tekeminen aluehallintovirastoon: https://www.suomi.fi/palvelut/kantelun-tekeminen-aluehallintovirastoon-…
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
Kotihoidon työkäytäntöjä, Tammi: 2005 käsittelee kotihoidon henkilöstöä, työnsisältöä ja työympäristöjä yhdistetyn kotihoidon näkökulmasta. Vastaava oppimateriaaliksi sopiva teos on Kehittyvä kotihoito, Edita: 2007. Kirjassa esitellään kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Lisäksi on julkaistu myös teos Hoitotyö kotona, WSOY: 2007.
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
