Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Hei,
koulun aloittaminen on jännittävää aikaa kaikille lapsille. Onneksi Suomen kirjastoissa on paljon loistavia kirjoja tukemaan koululaisen alkavaa taivalta yhdessä luettavaksi ja mietittäväksi. Tässä muutama lämmin suositukseni aiheeseen liittyvistä viihdyttävistä ja hyödyllisistä kirjoista:
- Gliori, Debi: Pikkupöllön suuri päivä. Hellyttävä kuvakirja rohkaisee silloin, kun arveluttaa aloittaa jotakin uutta - esimerkiksi koulunkäynnin Koulussa oppiikin paljon uutta, hyödyllistä ja jännittävää. Samalla voi löytää uusia ystäviä. Uuden kokeilemisessa voi siis olla paljon hienoja uusia yllätyksiä.
- Kallioniemi, Tuula: Karoliina ja lentävä reppu. Kirja esittelee vilkkaan Karoliinan, jolla on hieman tekemistä...
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
Rautatie Karjalan radalta Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui v. 1908. Rataosuus Pieksämäki-Savonlinna valmistui v. 1914.
Lähde: Alameri, Mikko: Suomen rautatiet, 1979.
Alalla pääsee alkuun soittamalla kustannusyhtiön kirjalliselle osastolle, lähettämällä näytekäännöksiä (6-10 liuskaa, alkuteksti mukaan) ja olemalla sitten aktiivinen. Yleensä kustantaja päättää mitä käännetään ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle.
Lisätietoja kääntäjäntyöstä löydät Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.sktl.net/sktl/sktl.htm
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
