Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös...
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit."
Ann-Marie MacDonaldin alkuperäinen englanninkielinen teos The way the crow flies sisältää myös ranskankielisiä lauseita, joita ei ole englanninnettu. Siksi tuntuu luontevalta, ettei suomennos poikkea tässä suhteessa alkuteoksesta. (Jos ne olisi suomennettu, minulle tulisi pikemminkin tunne, että lukijaa aliarvostetaan, mutta joku voi tietysti kokea toisinkin.)
Asiasta toki silti voi lähettää kustantajalle palautetta. Suomennoksen on kustantanut Tammi, jonka yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.tammi.fi/
Smolnan luostarin rakentaminen pantiin alulle Nevan mutkassa, missä Pietari I:n aikoina oli sijainnut ns. Smoljanoi eli Smolnyi dvor, laivaveistämöiden tarpeita palvellut tervahovi. Siitä kaikki myöhemmin pystytetyt rakennukset saivat yhteisen nimen Smolnyi ja koko ympäristöä alettiin sanoa Smolnyin kaupunginosaksi.
Lähde:
V. Schwarz, Leningrad : taiteellisia muistomerkkejä
Välskärin kertomuksia löytyy suomeksi useampaakin painosta, yksiosaisena tai moniosaisena. Ruotsinkielisenä Fältskärns berättelser löytyy myös erilaisina painoksina ja lapsille tehtyjä , jotka ovat ehkä helpommin luettavissa ja osin kuvitettuja.
Esimerkiksi
Topelius, Zacharias, Välskärin kertomukset. 1-2. Hämeenlinna : Karisto, 1981 Lyhennetty laitos (1975-1981). Suom. Juhani Aho.
(1.osa Kuninkaan sormus ; Miekka ja aura ; Tulija vesi ; Kapina omaa onneaan vastaan ; Noita-akka ; Mainiemen linna ; Siniset ; Pakolainen ; Eräännimen varjo)
(2. osa Erämaiden kevät ; Porvariskuningas ; Vaasan prinsessa ; Vapaa-ajattelija ; Iltamyrskyjä ; Aamun valkeneminen)
sekä
Topelius, Zacharias, Fältskärns berättelser: Frihetstiden (med 40 illustrationer...
Matkalla-tila tarkoittaa, että aineisto on siirtymässä kirjastosta toiseen. Helsingin kirjastoissa kaikki Helmetin kautta varattu aineisto poimitaan hyllystä ja lähetetään Pasilan kirjaston lähettämöön päivän kuormassa. Lähettämössä on keskuslajittelija, joka lajittelee aineiston eri kirjastoihin meneviin kuljetuslaatikoihin. Laatikko lähetetään seuraavan päivän kuormassa noutokirjastoon. Tämä prosessi vie 2 - 3 päivää, joskus kauemmin, jos lähettämössä on poikkeuksellisen paljon ruuhkaa. Tämän ajan aineiston tila on Matkalla.
Jos näkee Helmetistä kirjaston kokoelmissa kirjan, jonka haluaisi noutaa kyseisestä kirjastosta, kannattaa soittaa kirjastoon ja pyytää laittamaan kirja syrjään.
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas...
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Ensi töiksi on syytä ilmoittaa kirjastoon kortin katoamisesta. Jos kysessä on alle 15-vuotias lapsi, sinä voit tehdä sen hänen puolestaan puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. Lapsen kadonneesta kortista veloitetaan kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kortin hankkimiseksi voit tulostaa korttihakemuksen (ks. alla oleva linkki). Jos käyt lapsen kanssa yhdessä kirjastossa, lomaketta ei tarvita. Kortin saamikseksi tarkistetaan myös takaajan tiedot.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B61A0BBC0-7CC5-400D-B0EF-A23FA487E70D%7D/45080
Jos kortinhaltija on yli 15-vuotias, hänen pitää itse käydä hakemassa uusi kortti. Mukaan on syytä varata kela-...
Kaupallisesti jaeltavat DVD-levyt eivät tietääkseni ole koskaan teknisesti DVD-RW-levyjä. Jos DVD on lainattu kirjastosta, se ei oikein voi olla DVD-RW, ellei joku oli vaihtanut alkuperäisen tilalle itse polttamaansa DVD-RW-levyä. Kannattaa käydä oman kirjaston tiskillä puhumassa asiassa ja mahdollisuuksien mukaan läppäri mukaan, jolloin kirjastossa voidaan testata, onko läppärin DVD-asema kunnossa eli toistaako muita levyjä. Jos kirjaston DVD on jotenkin viallinen, täytyy yrittää saada levy jostain muusta kirjastosta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa elokuvaa on hyllyssä 9 kappaletta.
Heikki Poroila
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Voisikohan kysymyksessä olla Richard D. Lewisin "Kulttuurikolareita" (1996)? Kirjassa on selvitelty eri kansallisuuksien käyttäytymistä liike-elämässä mm. neuvotteluissa ja japanilaiset ovat yksi näistä kansallisuuksista.
Manda-tietokannasta löytyy myös aiheesta lisää kirjallisuutta (hakusanoina asiasanat: käytösoppaat - liike-elämä - Japani):
- Jussila et al.: Kaukoitä - liikematkailijan opas (1997)
- Engel: Passport Japan your pocket guide to Japanese business, customs & etiquette (1996)
- De Mente: Japanese etiquette & ethics in business (1995)
- Kenna: Business Japan a practical guide to understanding Japanese business culture (1994)
- Rowland: Liikematkalle Japaniin - vihjeitä väärinkäsitysten välttämiseksi (1990)
Voitte...
Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
todettiin alun perin:
12 §
Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §:
Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.
Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos...
