Lasten lukemistutkimuksia on tehty jonkin verran. Kuvien merkityksestä luettavan valinnassa ei sen sijaan paljon ole. Ehkä näistä olisi apua:
- Kuvan katsominen ja tekstin lukeminen : kaksi tapaa saada visuaalista informaatiota : kuvan katsominen ja tekstin lukeminen teoriassa, lasten harrastuksissa ja kouluoppimisessa / Marja Vainiotalo (Turun yliopisto, lisensiaatintyö, 1993)
- Kuva ja sana : kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä / Kai Mikkonen (2005)
- Sadun ja sarjakuvan lukemisesta: tutkimus kolmasluokkalaisten lukemisharrastuksesta ja luetun vastaanotosta / Anna Maija Jauhiainen (1990)
- What’s in the picture? : responding to illustrations in picture books / edited by Janet Evans (1998)...
Sipri on itse asiassa nimi, joka tulee nimestä Sigfrid. Muita nimen muotoja on ollut mm. Sifri, Sifferi ja Sipretti, ja nykykalenterin mukaan 15. helmikuuta vietetään Sipin nimipäivää.
Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto (1994) kerrotaan, että Pyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Suomessa piispa Henrikillä. Niimpä Pyhän Sigfridin muistopäivä 15. helmikuuta onkin ollut Skandinavian maissa merkittävä päivä, johon on liittynyt paljon uskomuksia ja sanontoja säähän liittyen. Esimerkiksi lumisade Siprin päivänä tiesi runsasta lumen tuloa, suojasää taas oli hyvän ja aikaisen kevään merkki.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (1986) listaa sanontoja, joita eri puolilla Suomea merkkipäiviin on liitetty. Siprinä...
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
Jalkaväen koulutuskeskus 9 perustettiin helmikuun 1940 lopussa Kiuruvedelle helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Koulutuskeskusten toiminta lopetettiin vähittäin toukokuun 1940 aikana, jolloin henkilöstö siirrettiin maavoimien joukkoihin ja reserviläiset kotiutettiin.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki, WSOY 1979.
Morris, Miksi kissä kehrää, WSOY 1989, s. 37-38:
"Kissat hautaavat ulosteensa vaimentaakseen sen hajun"
Ilves hautaa samalla tavalla jätöksensä. Muitten kissaeläinten jätöskulttuurista en löytänyt tietoja.
Hiekkalaatikot ovat ilmeisesti yleistyneet sitä mukaa, kun kissoja on alettu pitää pelkästään sisäkissoina etenkin kaupunkikulttuureissa.
TDR: The Drama Review -aikakausjulkaisun vanhoja numeroita on luettavissa esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sekä Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Uudemmat vuosikerrat ovat luettavissa myös elektronisessa muodossa.
https://finna.fi
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Ruumiin kulttuuri -lehti on ainoa salapoliisi- ja jännityskirjallisuuden yleisaikakauslehti. Dekkarinetin sivuilla mainitaan myös seuraavat lehdet:
Ampiaiskesä
Julk. Mauri Sariola -seura.
Isku : jännityskertomuksia
Julk. Kioskikirjallisuusyhdistys
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kasikirjasto
Dekkarinetissä on paljon tietoa dekkarikirjallisuudesta sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivustoille http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996).
Yksinkertaisella Google-haulla "hautajaiset ympäri maailmaa" löytyy jo aika monta juttua erilaisista hautajaistavoista. https://www.google.com/search?q=hautajaiset+ymp%C3%A4ri+maailmaa&rlz=1C1GCEB_enFI874FI874&oq=hautaja&aqs=chrome.0.69i59l3j69i57j0l4.5388j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joskus hautajaiset ovat ilosävyinen juhla vainajan muistolle. Chanassa juhlitaan suurella joukolla ja Tanskassa juodaa hautajaisoluet. https://yle.fi/uutiset/3-9560814
Ranskassa taas kokoonnutaan perhepiirissä ja muistellaan vainajan elämää. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-ranskassa/
Israelissa vainajaa ei jätetä yksin ennen hautajaisia ja haudalle asetellaan kukkien sijasta pieniä kiviä. https://muistojuhla.fi/...
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-...
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan sinulla voi olla lainassa samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Tästä määrästä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 Blu-ray -levyä ja 5 DVD-levyä. CD-levyjen lainamäärää ei ole rajoitettu eli niitä voit lainata vaikka kokonaislainamäärän verran eli 40 kpl.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tätä lemmikkikoiran muistoksi tehtyä laulua en annetuilla vihjeillä kyennyt löytämään - toivottavasti joku muu tunnistaa laulun -, mutta jälkimmäinen on Alice Tegnérin ruotsinkielisestä laulusta (jota en tähän hätään kyennyt selvittämään) tehty käännös (J. N. Lahtinen) nimellä "Saareen". Laulu alkaa sanoilla "Tuuli laulaa ja purjeet liehuu, mennään saarelle kaikki". Vanha Emma ja harmaa kissa esiintyvät toisessa säkeistössä.
Tämä Saareen löytyy nuottina ainakin kokoelmista Suuri kevät- ja kesälaulukirja (WSOY 1984) ja Lasten toivelaulukirja (Fazer 1981). Äänitettä tästä laulusta ei näyttäisi olevan tarjolla ollenkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Halosen ensimmäisen kauden ulkopoliittisista kannanotoista voisi varteenotettavana ehdokkaana tarjota vuonna 2002 kärjistynyttä Irakin tilannetta.
Irakia vaadittiin päästämään maahan YK:n asetarkkailijoita aiemmin asetetun asevientikiellon valvomiseksi. Ranskan, Saksan ja Venäjän johtama ryhmä oli valmis antamaan asetarkkailijoille lisäaikaa. EU:n sisällä näkemykset kuitenkin jakautuivat niin, ettei yhteistä kantaa saatu muodostetuksi. Yhdysvallat sen sijaan vaati YK:n turvallisuusneuvostolta voimankäytön oikeuttavaa päätöslauselmaa. Kun se ei sitä saanut, presidentti Bush esitti maailmanjärjestön yleiskokouksessa selkeän uhkavaatimuksen: joko Irakia vastaan ryhdytään toimiin tai Yhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin....
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos...
