Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se...
Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin:
”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen....
Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Teatteri oli nimeltään REA osoitteessa Mikonkatu 9. Se toimi vuosina 1936-1976.
Tämä tieto ja paljon muutakin kiinnostavaa historiaa vanhoista helsinkiläisistä elokuvateattereista löytyy kirjasta nimeltä : Asuuko neiti Töölössä ?
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä:
Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'.
Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta.
Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista.
Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta.
Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja...
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
En onnistunut löytämään päivän mukaisia soittolistoja kyseisiltä vuosilta, sillä äänilevyjen myyntiä ei ole tilastoitu ennen 1950-lukua. Kirjassa nimeltä Suomi soi. 4 : Suuri suomalainen listakirja (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuomi+soi+4&searchscope=9&SOR…) on kuitenkin jonkinlaisia listoja jo aikaisemmilta vuosilta. Sen mukaan vuoden 1945 myydyimpiä levyjä olivat:
Henry Theel: Hiljaa soivat balalaikat
Henry Theel, A. Aimo: Punaiset lehdet
Henry Theel: Tumma yö
Eero Väre: Siks oon mä suruinen
Vuoden 1955 singlemyyntilistojen kymmenen myydyimmän joukossa 1.6.-15.8. olivat:
Rosemary Clooney: Mambo italiano
Olavi Virta: Mambo italiano
Maria Zamora: Oh, el baion
Metro-tytöt: Surujen kitara
Olavi Virta: Oh, el baion
Dean...
Yleisimmin käytetty suomenkielinen nimitys sähkökäyttöiselle lettujen tai pannukakkujen paistolaitteelle verkkokauppojen valikoimissa näyttäisi olevan lettukone (crepe maker).
Googlen kuvahaku sanalla lettukone
Crêpe maker - Wikipedia
Etsitty teos vaikuttaisi kovasti tanskalaisen Bjarne Reuterin kirjalta 7.a vuodelta 1993. Siihen perustuva pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kolmiosainen televisiosarja Skuggornas hus on esitetty touko-kesäkuussa 1997 TV1:ssä nimellä Varjojen talo. Reuterin kirjaa ei ole suomennettu - ruotsinnos kyllä löytyy.
Voisikohan kyseessä olla joku Jørn Rielin Kertomuksia isieni talosta -sarjan kirja? Sarjassa on kolme osaa: Hupaisa juttu koristaa kasvot (suom. 1973), Meidän herramme ketunloukku (1974) ja Ensitapauksen juhla (1975). Yksi kirjan henkilöistä on äidistään ja isästään tietämätön poika Agorajaq.
Ruotsin tilastoviraston mukaan Ruotsissa oli vuoden 2021 lopussa naisia 5 191 619 ja miehiä 5 260 707, eli miehiä on enemmän.
Lähde: Ruotsin tilastovirasto SCB, Sveriges befolkning.
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/...
Hiilihappo hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sitä nähtävästi voi imeytyä elimistöön.
https://linde-stories.com/fi/hiilihappo-mita-se-oikeastaan-on-ja-miten-…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/13/ruoansulatus
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx
On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Myöskään yhteistä jakelujärjestelmää...
Internetistä löytyy uusimmat Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut esim. Domstoleväsendets Rättsinformation -sivuilta http://www.lagrummet.dom.se/ . Paperisena Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut löytyvät Eduskunnan kirjastosta julkaisusta Nytt juridiskt arkiv. Avd. 1: Rättsfall från Högsta domstolen.
