Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen...
Tässä kirjavinkkejä toiveidesi perusteella:
Fantasiaa:
Eoin Colfer: Artemis Fowl -sarja
Marianne Curley: Muinainen taika
C.S. Lewis: Narnian tarinat
Ursula Le Guin: Maameren tarinat
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Thomas Taylor: Aaveranta-sarja
Dianne Wynne Jones: Liikkuva linna
Tyttökirjoja:
F. H. Burnett: Salainen puutarha
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Henna Helmi Heinonen: Miisa-sarja
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Teija Huusko: Alina-sarja
Tuija Lehtinen: Mirkka-sarja, Laura-sarja
Lisää vinkkejä voi etsiä Sivupiiri-sivustolta tai pyytää Kainetin Lukuopas-palvelusta.
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Kyseessä lienee Aili Runnen laulu Laps olen Karjalan. Laulu alkaa sanoilla "Laps olen köyhän, kauniin Karjalan...". Haku onnistuu monien kirjastojen tietokannoissa ihan laulun nimelläkin, ja laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin...
Kun perustat lehden, perustat uuden yrityksen. Ryhdyt harjoittamaan kustannustoimintaa.
Yrityksen perustamiseen saa hyviä ohjeita esim. https://yrityksen-perustaminen.net/
Voit tutustua myös kevytyrittäjyyteen. https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/
Kustannuslan yritystä perustaessa kannattaa tutkia myös muiden kokemuksia esim. Kirjailijaliitto.fi ja Kiiltomato.net tai https://www.uusiinari.com/
Journalistiliiton sivustolta kannatta lukea myös Journalistin ohjeet eli eettinen ohjeisto kirjoittajalle.
Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,...
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
Räjähdyksen aiheuttama suunnaton kuumuus poltti ihmisen kehon hetkessä. Jälkeenpäin rakennusten seinistä ja kaduilta löytyi uhrien ja erilaisten esineiden hahmoja ikään kuin "varjoiksi" piirtyneinä. Sääolosuhteet ja aika ovat hiljalleen haalistaneet näitä tuhon merkkejä. Hiroshima Peace Memorial Museum säilyttää Sumitomo pankin edustalta siirrettyjä kivipaasia, joihin on piirtynyt räjähdyksen aikana pankin edustalla seisseen henkilön ääriviivoja. Museon teorian mukaan kuuma säteily muutti kivipinnan vaaleammaksi. Välittömästi ihmisen taakse jäänyt alue jäi tummemmaksi. Suoja oli hetkellinen, mutta riittävä jättääkseen tunnistettavan jäljen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Shadow_Etched_in_Stone
https://www.cntraveller.in/story/story-...
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Saiturin joulu -elokuva perustuu Charles Dickensin kirjoittamaan joulutarinaan The Christmas Carol, joka on julkaistu suomeksi useammallakin nimellä: Saiturin joulu, Joulun-aatto, Jouluaatto: aavetarina jouluksi, Jouluilta ja Joululaulu: aavetarina joulusta. Dickens julkaisi myös muita joulukertomuksia, The Chimes (Uudenvuoden kellot), The Cricket on the Hearth (Kotisirkka), The Battle of Life (Elämän taistelu) ja The Haunted Man (ei suomennettu). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi. Englanniksi Dickensin joulukertomuksia voi lukea yhdestäkin kirjasta, joka on nimeltään Dickens at Christmas: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9780099573135&…
Muita joulu- tai...
Suomen kansallisbibliografian, Fennican mukaan vuonna 1963 ilmestynyt Muumipapan urotyöt on (suom. Leila Järvinen) käännetty teoksesta Muminpappans bravader(1950). Samoin kaikki myöhemmätkin painokset perustavat varhaisempaan laitokseen.
Samassa tietokannassa todetaan, että vuonna 1968 julkaistu Muminpappans memoarer on ilmestynyt vuonna 1950 nimellä Muminpappans bravader.
https://finna.fi
Teokset kuitenkin poikkeavat toisistaan: esimerkiksi Mumipappans memoarer alkaa prologilla jota ei aiemmassa teoksessa ole. Myös tekstiä ja typografiaa on muutettu.
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%...
Ann M. Martinista on kysytty jo aikaisemminkin, ja 23.4.2001 päivätyssä vastauksessa on kolmen englanninkielisen sivuston internetosoitteet, Kidsread.comin esittely http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp , haastattelu http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm . Sen jälkeen on ilmestynyt hakuteos Ulkomaisia nuortenkertojia I, jossa on 7 sivun teksti Ann M. Martinista. Nykyään hänen kirjojaan on ilmestynyt suomeksi 24 kappaletta. Tuon mainitun hakuteoksen jälkeen ovat ilmestyneet vielä Voitto kotiin, Lisa (2002), Mallory ja kurittomat kaksoset (2002), Jessi lemmikkivahtina (2003), Violet Kaliforniassa (2004) sekä Lisa ja äitienpäivän yllätys (2005).
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
