Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217)
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai...
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023).
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla...
Liisa Laukkarisen kirjassa "Kuoleman huolenpito" (Gummerus, 1980, s. 67) on lyhyt runo, joka vastaa kuvaustasi. Runo alkaa: "Mitä hän ruusuilla". Silkkipaidan sijasta vainajalle puetaan flanellipaita. Kirjassa on muitakin isän kuolemaan liittyviä runoja.
Hei
Takassa voi valmistaa kaikenlaista. Reseptejä kannattaa etsiä kirjoista jotka käsittelevät joko ruuan valmistamista avotulella, padassa, vuoassa tai uunissa.
Esimerkiksi nämä kirjat Pataruokaa Väntsi, Meri-Tuuli, kirjoittaja tai Avotulilla : ruokaa luonnon antimista Maulavirta, Markus, kirjoittaja.
Ruuan valmistukseen suositellaan lämpömittaria, jolla takan lämpötila voi seurata valmistuksen aikana. Reseptejä täytyy hieman itse osaa soveltaa omaan takkaan sopiviksi.
https://blog.tulikivi.fi/blogit/ruoanlaitto-takassa-on-helppoa-ja-ekolo…
Netistä löytyy myös englanniksi reseptisivustoja. https://www.smokedbbqsource.com/wood-fired-oven-recipes/
https://www.wikihow.com/Cook-in-an-Indoor-...
Toimintatutkimusmenetelmää käsitteleviä kirjoja löytyy Ratamo-kirjastoista 50 nimekettä, joista tällä hetkellä suurin osa näyttää olevan lainassa. Riihimäellä on tällä hetkellä paikalla Metsämuuronen: Tutkimuksen tekemisen perusteet, tutkijalaitos, 2008, Hyvinkäällä Vilkka: Tutki ja havannoi, 2006, Ikkunoita tutkimusmetodeihin I, 2000 on paikalla Oitissa, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Lisäksi Riihimäeltä löytyy varastosta muutama vanhempi teos aiheesta.
Jos laitat Ratamo-verkkokirjastoon www.hyrinet.fi/Ratamo-kirjastot hakusanaksi: toimintatutkimus kohtaan asiasana saat näkyviin kaikki 50 kirjaa. Kirjoja liikkuu kuitenkin paljon kirjastojen välillä ja vk:lla 18 näyttää olevan eräpäivä varsin monella. Kyselepä lisää lähimmästä Ratamo-...
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Valitettavasti espanjalaisista häätavoista löytyy kuitenkin vain niukasti materiaalia. Google-haku termeillä "spanish wedding" tai "wedding Spain" tuottaa runsaasti osumia, mutta vähän tietoa. Osoitteesta http://www.world-wedding-traditions.net löydät lyhyehkön artikkelin hääperinteestä.
Kannattanee myös tutustua "Culture shock! Spain" -teokseen, jonka on kirjoittanut Marie-Louise Graff, 1993. Siinä käsitellään ainakin häälahjakysymystä, joiksi suositellaan hopeaa, lasia, keittiötarvikkeita ja korostetaan sitä seikkaa, että lahjan arvon on ylitettävä vieraalle tarjotun aterian arvo. Kirjan ISBN on 1-85733-042-0. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Sinuna ottaisin myös yhteyttä Suomi-Espanja Seuraan;...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
BTJ kirjastopalvelu on yksi välittäjä joka tarjoaa kirjastoille vuosittain yli 500 uutta videotallennetta. Se esittelee KIRJOssa sekä ulkomaisia että kotimaisia pitkiä elokuvia, lastenelokuvia, dokumentteja, tieto-ohjelmia ja musiikkivideoita. Kokeile yhteydenottoa heihin.
http://www.btj.fi/
Suomen elokuvakontakti vuokraa ja nyttemmin myy DVD:nä lyhytelokuvia, lastenelokuvia sekä dokumenttielokuvia. Se levittää eritoten kotimaisia elokuvia.
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
Julkisesti esitetttävä elokuva on myös tarkistettava:
Kuvaohjelmien tarkastaminen
* vain ohjelmat, joita julkisesti esitetään tai levitetään alle 18-vuotiaille on tarkastettava ennakkoon.
* tarkastamisen suorittaa Valtion elokuvatarkastamo.
* ikärajat: S(...
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996).
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
Kyseessä on monien maiden kruununkalleuksiin kuuluva esine, suomenkieliseltä nimeltään valtakunnanomena. Se kuvaa maapalloa, jonka päällä on risti. Tämä symboloi Jumalan ja hänen maallisen edustajansa eli hallitsijan valtaa. Venäjällä valtakunnanomena nähtiin ensimmäisen kerran tsaari Boris Godunovin kruunajaisissa vuonna 1598.
Moscow Kremlin Museums: https://www.kreml.ru/en-Us/exhibitions/virtual-exhibitions.regalii-russ…
The Crown Chronicles: https://thecrownchronicles.co.uk/explanation/symbols-of-monarchy-sovere…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Regaalit
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Muisteltu ohut pieni kirja kuulostaa kovasti siltä, että kyseessä voisi olla Papalagit : samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa – olkoonkin, että 70-lukua on venytettävä hieman seuraavan vuosikymmenen puolelle, mikäli sitä on luettu suomeksi: teos ilmestyi suomenkielisenä vasta 1981. "Tämä kirja kertoo tutkimusmatkasta, joka tehtiin päinvastaiseen suuntaan kuin tapana on ollut. Nyt ei ole liikkeellä länsimaisen koulutuksen saanut tiedemies havainnoimassa primitiivisiä yhteisöjä. Nyt tarkastelee mainiota länsimaista maailmaamme ns. alkukantainen ihminen."
Länsimaisten asumusten kuvaus alkaa seuraavasti: "Papalagien asuntona on kova kuori kuin simpukalla. He asuvat kivien keskellä aivan kuin tuhatjalkaiset laavakivien...
