Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka...
Tässä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä vastaavantyyppisiä teoksia. Kaikki teokset löytyvät Helmet-kokoelmista https://helmet.finna.fi/. Helsingin Sanomien jutussa 28.9.2024 mainitaan pari ensimmäistä listalla olevaa kirjailijaa https://www.hs.fi/taide/art-2000010707521.html.Argonautit / Maggie Nelson - S&S 2018.The art of cruelty : a reckoning / Maggie Nelson. – New York : W.W. Norton & Co., 2012Wanderlust : a history of walking / Rebecca Solnit. - Granta Books 2014A field guide to getting lost / Rebecca Solnit. - Canongate Books 2017Orwell's roses / Rebecca Solnit. - Granta 2021.Inventarium / Catarina Ryöppy. - Musta Taide [2020]Sivullinen ihminen / Colin Wilson. - Sanasato 2012 2. painosUlkopuolisuudesta / Emilia...
Hei!
Eversti ja rouva Sladen olivat Pelastusarmeijan ylijohtajat. Vastaajan mielestä sanamuoto viittaisi siihen, että artikkeli olisi ollut mahdollisesti jossain Pelastusarmeijan omassa lehdessä, esimerkiksi Pelastusarmeijan nuori sotilas tai Helmiä syvyydestä.
Molempien lehtien numeroita on digitoitu. Digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa vuoteen 1939 saakka osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu. Vuodesta 1940 eteenpäin julkaistut lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa tai vapaakappaletyöasemilla. Lisätietoja Kansalliskirjaston lukusalilainauksesta saat täältä
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot-ja-kokoelmat/aineiston-sa…;
Lisätietoa...
Olympialaisten urheilijoiden asusteita koskeva säännöstö antaa varsin paljon vapauksia osallistujamaille päättää itse, miten sitä edustavien urheilijoiden asuissa näkyy osallistujamaan nimi, lippu ja mahdolliset muut kansalliset tunnukset. Asusteita koskevan säännöstön kohta 9 "NOC Emblems and National Identity" kertoo seuraavasti (NOC, eli National Olympic Committee, viittaa käytännössä osallistujamaahan): "NOCs are encouraged to use their national colours, name, flag and emblems, as well as NOC Emblems (together, National Identifications), in order to visually enhance the national identity of their Apparel. NOCs may choose the National Identification(s) which will be used by their delegations on Clothing. No maximum frequency or sizes...
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Löimme kollegan kanssa viisaat päämme yhteen, ja tässä olisi muutama ehdotus:Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (linkki Helmet.fi)Kate Thompson: Kirjasto sodan keskelläJessie Burton: TunnustusAgnes Imhof: Nerokas kapinallinenBonnie Garmus: Kaikki on kemiaaJevhenia Kuznjetsova: Kysykää MIaltaHaluaisiko joku lukija vielä ehdottaa muitakin?
Milloin ja kuka keksi saksalaisten ja suomalaisten II maailmansodassa käytetyt pussihousut?Pussihousut, toiselta nimeltään saapashousut, keksittiin jo ennen toista maailmansotaa. Suomeen ne tulivat 1900-luvun alussa joko Pietarin tai Saksan kautta. Malli on alkujaan tuttu sotilaskäytöstä, ja saapashousut kuuluivat nimenomaan ratsastavien henkilöiden vakiopuvustoon. Niiden historia ulottuu 1800-luvun Intiaan ja Preussiin. Englanniksi pussihousuja kutsutaan nimellä Jodhpurs. Vuoden 1932 Saksassa professori Karl Diebitschin ja Walter Heck suunnittelivat saapashousut SS-miesten käyttöön. Vaikutteita he ottivat Preussin armeijan ratsuväkiyksiköltä, 1. Leib-Husaren-Regiment Nr. 1:ltä. Ei voida siis nimetä yhtä yksittäistä henkilöä, joka...
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla:
- Löylyä lissää
- Bastupolka
- Leukojen välliin
- Suomalainen polkka
- Finska polkan
- Hulivilipolkka
- Härmänpolkka
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on...
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
