Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston...
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Työministeriön sivulla http://www.mol.fi/webammatti.cgi voit tarkastella eri ammattien kuvauksia. Kirjoita hakutermiksi kirjasto, niin saat tietoa kirjastoalan ammateista, myös työmarkkinoista.
Arvasitkin vastauksen oikein. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tarjoamaan Naxos-palveluun on liitetty Päijät-Hämeen alueen kunnankirjastojen ja Lahden tiedekirjaston kirjastokorttien tiedot. Päästäksesi kirjautumaan palveluun tarvitset kirjastokortin jostakin mainituista kirjastoista, kortin saat kirjastossa käydessäsi. Pääkirjaston ollessa suljettuna vielä tämän viikon muutostöiden vuoksi ovat avoinna lähikirjastot ja varausten noutopiste, joista voit saada kirjastokortin.
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
Wikipedian tasoristeys-artikkelissa tosiaan mainitaan, että koko ajoradan poikki ylettyviä kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä ajoteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasoristeys
Helsingin Sanomat kirjoitti tasoristeysonnettomuuksia koskevan uutisen vuonna 1990. Jutussa mainittiin mm: "Käsipelillä laskettavia kokopuomeja on enää viisi koko maassa. Ne on sijoitettu ydinkeskustojen asema-alueille, joissa junien nopeudet ovat pieniä."
HS 30.9.1990
Ratahallintokeskuksen vuonna 2002 julkaisemassa puomillisten tasoristeysten turvallisuutta koskevassa julkaisussa kerrottiin seuravaa: "Perinteisesti kokopuomilaitokset ovat olleet mekaanisia, eli ne ovat vaatineet työntekijän käyttämään niitä. Näitä mekaanisia kokopuomeja...
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
10 pencen kolikot valmistettiin 1977 - ja valmistetaan edelleen - metalliseoksesta, jossa on 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
Desimaalijärjestelmän mukaista 10 pencen kolikkoa on lyöty vuodesta 1968 alkaen. Vuoteen 1981 saakka käytettiin alkuperäistä vuoden 1968 mallia (http://www.ukcoinpics.co.uk/dec/10/10_80.jpg), jossa on teksti "new pence".
Vuoden 1977 kolikot eivät ole järin arvokkaita. 2009 standard catalog of world coins -hakuteos listaa käyttämättömän (uncirculated) 10 pencen kolikon arvoksi 0,60 dollaria (noin 42 senttiä); erittäin hyväkuntoinen (extremely fine) käytössä ollut kolikko noteerataan vain 0,25 dollarin arvoiseksi (noin 18 senttiä).
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
