Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen...
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Kelloseppä J. K. Sahlberg avasi "Kello y.m. Mekanillisen työnliikkeen" Rongankadulla heinäkuussa 1908. Joulukuussa liike muutti Satakunnankatu 23:een, jossa Sahlberg jatkoi toimintaansa kuolemaansa saakka (27.11.1925). Sahlbergin ilmapuntari voi siis hyvinkin olla jo yli 100-vuotias.
Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi:
Elisabet Aho
Ann-Christin Antell
Paula Havaste
Nelli Hietala
Laila Hietamies / Laila Hirvisaari
Asta Ikonen
Maija Kajanto
Sirpa Kähkönen
Tuija Lehtinen
Johanna Marttila
Raija Oranen
Marja Orkoma
Essi Paju
Ursula Pohjolan-Pirhonen
Anni Polva
Eira Pättikangas
Pirjo Rissanen
Aino Räsänen
Helena Steen
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Amanda Vaara
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä....
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Kyllä Kustaa Vaasa kävi Helsingissä, perustamassaan kaupungissa. Kustaa Vaasa saapui valtakunnan itäosaan, Suomeen, vuonna 1555 ja viipyi täällä 11 kuukautta ja kävi tuolloin myös Helsingissä. Staffan Bruunin artikkelissa HBL;ssä (22.9.2017) kuvataan Kustaa Vaasan uraa ja myös hänen vierailuaan Suomessa sekä näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista, https://www.hbl.fi/artikel/720983f4-41a5-4597-99a4-f56ae912b975.
Kustaa Vaasa -arkistomateriaalia (esim. päätöksiä ja kirjeitä) löytyy runsaasti Ruotsin Riksarkivetistä, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Gustav+I
Alla olevien lähteiden perusteella keskiajalla juotiin myös vettä. Juomavettä sai esimerkiksi virtaavista vesistä ja erilaisista lähteistä. Lapset saattoivat ilmeisesti juoda myös maitoa. Olutta tai viiniä käytettiin juotiin myös, mutta molempia laimennettiin usein vedellä, joten alkoholipitoisuuskin laski. Lähteet ja lisätietoaHowStuffWorks: Did Medieval People Drink Beer Instead of Water? https://history.howstuffworks.com/medieval-people-drink-beer-water.htmMedievalists.net: Did people drink water in the Middle Ages? https://www.medievalists.net/2023/05/drink-water-middle-ages/MTV.fi: Olut oli ennen osa suomalaisten ravintoa – turvallisempi vaihtoehto kuin vesi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olut-oli-ennen-osa-...
Liputusohjeen mukaan suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.
Suomen laissa on luoteltu päivät, jolloin valtion virastossa ja laitoksissa liputetaan. Lisäksi laissa todetaan, että "Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä".
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi tiedotteen, jokä määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Koiviston kuolemaa seuraavana päivänä 13.5.2017. Samassa tiedotteessa toivottiin koko maan yhtyvän...
Merja ja Marvi Jalon Pappilan ponitytöt -sarjaa julkaisee Kustannusosakeyhtiö Tammi http://www.tammi.fi/index.html . Tammen lasten- ja nuortenkirjaosastolta kerrottiin, että tällä hetkellä sopimusta jatko-osien kirjoittamisesta ei ole tehty.
Eeva-Kaarina Kolsin artikkelissa on tieto että: "Mary Gallénin etunimi lausuttiin Meerinä. Akseli Gallen-Kallela antoi vaimolleen lempinimet Mia ja Mi. Itse hän pysyi puolisolleen aina Axelina tai Akkena." https://www.is.fi/viihde/art-2000005570195.html
Tämä voi pitää paikkansa, sillä :"Ruotsi oli Maryn äidinkieli mutta hän puhui lastensa ja piikojensa kanssa suomea. Hän oli lukenut koulussa ranskaa ja saksaa. Niitä tarvittiin matkoilla kuten myös englantia Lontoossa kesällä 1895 ja Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Swahilia Mary käytti Brittiläisessä Itä-Afrikassa paikallisten kanssa. Ja ilmeisesti italiaa firenzeläispuodeissa asioidessaan keväällä 1898. Vieraskielisiä kirjoja perheen kirjastossa on paljon." Gallen-Kallela.fi
Äänikirjan...
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla...
Käytännössä mikä tahansa norja-suomi-sanakirja sisältää hakusanoja ensisijaisesti bokmåliksi (kirjanorja) ja jonkin verran myös nynorskiksi (uusnorja), joten sellaisella pääsee alkuun. Sama koskee norja-englanti-sanakirjoja, koska kirjanorja on Norjassa käytetyistä kirjakielistä yleisempi (n. 90% norjalaisista käyttää sitä kirjoittaessaan) ja kansainvälisesti myös se kieli, jota ulkomaalaisille opetetaan norjan kielen kursseilla.
Myös tanskan sanakirjasta saattaisi olla jossain määrin apua, sillä kirjanorja on kehitetty aikoinaan yhteisen tanskalais-norjalaisen kirjakielen pohjalta. 1940-luvulla kirjoitetun norjan kirjoitusasu voi jopa tuntua "tanskalaisemmalta" kuin nykypäivänä, eivätkä sanat...
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
