Olet ilmeisesti käyttänyt Frank-monihakua. Hakuehtosi ovat oikein mutta olet ilmeisesti käyttänyt Internet Explorer-internet-selainta, joka ei jaksa suorittaa kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia.
Rajataksesi hakuasi tarkemmaksi voit käyttää popmusiikki-asiasanaa.
Varsinaisia tutkimuksia lienee aika vähän, alla joitakin nimekkeitä, joista voisi löytyä lisää viitteitä. Osa on monien tekijöiden artikkelikokoelmia.
Kettunen, Paavo
Kätketty ja vaiettu : suomalainen hengellinen häpeä. - Kirjapaja, 2011.
Uskonnon kahdet kasvot : mielenterveyden tuki vai taakka. - Suomen mielenterveysseura, 1995
Terveyskasvatuksen neuvottelukunta
Uskonto ja terveys. - Valtion painatuskeskus, 1990.
Pakaslahti, Antti ja Huttu, Matti (toim.)
Kulttuurit ja lääketiede. - Duodecim, 2010.
Teinonen, Timo
Terveys ja usko. - Kirjapaja, 2007.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito. - Kirjapaja, 1986.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito kuolevan tukena. - Kirjapaja, 2013.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito : lähimmäisenä kuolevalle. -...
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Asiaa on käsitelty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa seuraavasti:
"Miehet ovat perinteisesti osoittaneet kunnioitustaan paljastamalla päänsä. Miehet eivät pidä päähinettä esimerkiksi kirkossa tai kansallislaulun soidessa. Miehethän saattavat myös tervehtiä nostamalla hattuaan. Jonkun teorian mukaan hatun nosto juontaa juurensa keskiaikaiseen ritarikultuuriin. Ritarit poistivat kasvosuoruksensa ja paljastivat kasvonsa osoittaakseen ystävällisyyttä. Pään paljastaminen aterialla merkitsee kunnioituksen osoittamista ruoalle. Pääsääntöisesti miehet eivät muutenkaan pidä päähineitä sisätiloissa. Pään paljastus kunnioituksen osoituksena on pää sääntöisesti kristillisperäisessä kulttuurissa vallitseva tapa. Perinne...
Eri koirarotujen luuston rakenne vaihtelee enemmän kuin millään muulla nisäkäslajilla. Osa piirteistä on tullut jo kauan sitten kesyyntymisprosessin aikana, mutta osa johtuu siitä, että ihminen on vaikuttanut hyödyllisiksi tai miellyttäväksi koettuihin piirteisiin jalostamalla niitä. Joidenkin rotujen jalostuksessa suositaan lyhyttä töpöhäntää, kun taas toisilla parempana pidetään kippuralla olevaa korkkiruuvihäntää tai jopa hännättömyyttä. Metsästyskoirat tarvitsevat saaliin perässä juostessaan ja nopeitakin käännöksiä tehdessään häntää tasapainottamaan liikettä enemmän kuin vaikkapa seurakoirat. Arktiset rekikoirat tarvitsevat pitkää häntää kasvojen suojaamiseen nukkuessaan lumessa. Riippuu siis koiran "käyttötarkoituksestakin", mitä...
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön...
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
Näyttää pitkää nenää on käännös mm. englanninkielen idiomeista Thumb one's nose ja Cock a snook. Stack Exchange-verkko, joka kertoo koostuvansa 183 Q&A -yhteisöstä, mukaan lukien Stack Overflow on suurin ja luotettavin verkkoyhteisö kehittäjien oppimiseen, jakamiseen ja uransa rakentamiseen. Siellä kirjoitetaan (vapaasti suomennettuna):"Totuus on, että meillä ei ole aavistustakaan, mistä tämä idiomi (Cock a snook) tulee. Pilkan ele, jonka se kapseloi, on peukalon laittaminen nenälle ja sormien ojentaminen. Niiden heiluttaminen on valinnaista, mutta se parantaa huomattavasti loukkauksen tehokkuutta. Ele on laajalle levinnyt, mutta sen nimet vaihtelevat: snookin nostaminen on lähinnä brittiläinen nimi sille, mitä amerikkalaiset...
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Olen tiedustellut kysymykseesi apua Liikenneturvan tietopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että näitä asioita hoitaa Poliisihallitus, josta kerrottiin, että asiaa hoitava henkilö on paikalla seuraavan kerran 4.11. Nyt kyselin uudelleen asiasta, koska sieltä ei ollut tullut vastausta, mutta henkilö on seuraavan kerran paikalla 11.11. Poliisihallituksen yhteystiedot ovat tässä https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/yhteystiedot, sähköposti viestinta.poliisihallitus@poliisi.fi. On varmaan parempi, että otatte suoraan yhteyttä sinne, niin saatte samalla viestinne sanoman oikeaan osoitteeseen perille.
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Suuri kiitos kannustavasta palautteesta! Tiedon etsiminen on yksi kirjastotyön jännittävimpiä osia ja vaikka usein pähkäilemme pitkäänkin kysymysten parissa, nautimme niihin vastaamisesta aidosti.
Eläinteemaa ja fantasiaa löytyy esimerkiksi Erin Hunterin suositusta sarjasta Soturikissat. Tämän lisäksi Hunterilta on ilmestynyt kahta muutakin eläinfantasiasarjaa, Etsijät ja Selviytyjät.
Laini Taylorilta on ilmestynyt teos Savun tytär, joka aloittaa trilogian. Sarjassa seikkaillaan rinnakkaistodellisuuksissa ja paranormaalien ilmiöiden parissa.
Iida Sammalistolta on ilmestynyt hurmaavan kauniisti kirjoitettu fantasiateos nimeltä Tähtimosaiikki.
Kiersten White on kirjoittanut fantasiaa, jännitystä ja romantiikka yhdistelevän sarjan Paranormaali.
Mikäli Nälkäpeli-sarja on vaikuttanut sopivalta, löytyy kirjastoista myös samankaltainen trilogia Ally Condielta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Tarkoitettu.
Lisävinkkejä saa kirjastoista...
