Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Vuosikirja Spes Patriaeta julkaistiin vuodesta 1958 lähtien ja viimeiseksi jäi vuonna 2017 ilmestynyt Spes Patriae 2016. Seinäjoen pääkirjastossa on tämä teos käsikirjakappaleena. Meillä ei ole varsinaista käsikirjastoa vaan käsikirjat on sijoitettu tietokirjaluokkien alkuun, tämä on luokassa 38. Vuotta 2012 vanhemmat Spes Patriae -kirjat ovat pääkirjaston varastossa. Virkailijat auttavat mielellään löytämisessä.
Kyseinen novelli sisältyy kokoelmaan Ivan Bunin: Valitut kertomukset vuodelta 1969. Teos on lainattavissa useasta Helmet -kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Teos on saatavissa myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, www.rusin.fi > Kirjasto- ja tietopalvelut, aineistohaku Veera.
Lisäksi novelli on suoraan luettavissa internetissä englanninkielisenä nimellä ’In Paris’.
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet...
Helmipöllöt eli Helmarit on muodostunut Suomen naisten jalkapallojoukkueen lempinimeksi vuonna 2009 EM-kotikisojen aikaan. Tuolloin Ylen aamu-tv:ssä kysyttiin entisiltä maajoukkuepelaajilta mikä olisi hyvä nimi naisten maajoukkueelle, kun kerran miesten joukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja poikien maajoukkuetta puolestaan Minihuuhkajiksi. Aamu-tv:n juontaja päätyi kysymään katsojilta ehdotuksia, joista Helmipöllöt jäi elämään joukkueen keskuudessa ja vakiintui sittemmin lempinimeksi.Yle: Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta?
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti...
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Kyseessä on todennäköisesti nuorison talkoomerkki vuodelta 1945. Sotavuosina työvoimasta oli pulaa, ja nuoriso organisoitiin mukaan kotirintaman ponnistuksiin talkookampanjoiden avulla. Talkootöitä tekemällä ansaittiin postimerkin kaltaisia talkoomerkkejä, ja kun merkkejä oli kertynyt riittävä määrä, nuori sai lunastaa itselleen rinnassa kannettavan talkoomerkin.
Merkeissä oli eri vuosina eri kuva-aiheita. Vuoden 1945 talkoissa ansioituneet saivat talkoomerkin, jossa on muurahainen. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen tehdyn talkootyön määrästä. Todennäköisesti kuvailemasi merkki on aikojen saatossa tummunut alkuperäisestä väristään.
Lisätietoja talkootyöstä ja -merkeistä saa esimerkiksi teoksista Varjo, Kerttu:...
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden...
Koskisen episodien nimet ja niiden juonenkulut osuvat koko lailla yksiin Seppo Jokisen kirjojen nimien ja juonien kanssa, joten televisiosarjan osien yhdistäminen niitä vastaaviin kirjoihin on helppoa. Tv-sarja ei täysin noudata kirjojen ilmestymisjärjestystä, ja neljännen ja viidennen Koskinen-tarinan (Koskinen ja taikashow, Koskinen ja kreikkalainen kolmio) se sivuuttaa kokonaan.
Kausi 1 (kirjan nimi suluissa; hakasuluissa oleva luku ilmaisee, kuinka mones Koskinen-kirja on kyseessä):
1. Raadonsyöjä (Koskinen ja raadonsyöjä) [2]
2. Siimamies (Koskinen ja siimamies) [1]
3. Pudotuspeli (Koskinen ja pudotuspeli) [3]
4. Hukan enkelit (Hukan enkelit) [6]
5. Piripolkka (Piripolkka) [7]
Kausi 2
1. Vilpittömässä mielessä (Vilpittömässä...
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Mitenkään kattavaa listaa aiheesta ei pysty antamaan. Keräsin kuitenkin jonkinlaista lisää, jossa on esihistoriaan sijoittuvia romaaneja. Mukana on paleofiktiota eli ihmiskunnan alkuaikoihin sijoittuvaa kirjallisuutta, myöhempää kivikautta, pronssikautta ja rautakautta. Mukana saattaa olla myös nuortenkirjoja, etenkin paleofiktion osalta, muttei mitenkään systemaattisesti. Tässä siis jonkinlaista listaa:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Ennen Aatamia / Jack London
Ensimmäiset ihmiset (yhteisnide teoksista Äiti maa, isä taivas, Sisar Kuu ja Veli tuuli) / Sue Harrison
Hevosten laakso / Jean M. Untinen-Auel
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet
Ihmiselon aamuna : romaani maailman aamuhämärästä / Charles G. D. Roberts...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Strindbergin Taklagsöl sisältyy teokseen 'Kaksi miesmonologia' nimellä Harjannostajaiset. Kirja on ilmestynyt vuonna 2002 ja sen on kustantanut Pequod. HelMet-kirjastoissa teosta on runsaasti saatavilla.
