Kymenlaakson kirjastoissa käytössä olevan seutulainauksen ansiosta lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa Kymenlaakson kirjastoon.
Lue lisää Kymenlaakson kirjastojen yhteiseltä kyyti.fi -verkkosivulta
http://www.kyyti.fi/node/1584
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
En pysty suoraan sanomaan, mistä on tässä tapauksessa kyse, mutta oletko täyttänyt hiljattain 15 tai 18 vuotta? Jos olet, korttisi pitäisi päivittää. Sen voit tehdä missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä, kunhan otat mukaan kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Alle 18-vuotiaalta kelpaa myös kuvaton Kela-kortti. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kyse ei ole siitä, että olisit uusinut lainasi jo kolme kertaa, sillä silloin järjestelmä antaa ilmoituksen ”LIIKAA UUSIMISIA”. Kirjastossa asia saadaan joka tapauksessa kuntoon.
Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici.
Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertoja
Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä
Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Turun kirjastokortilla voi lainata kaikissa Vaski-kirjastoissa, myös Raision kirjastossa. Vaski-kirjastoja ovat Turku, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Taivassalo. Minka tahansa Vaski-kirjaston kortilla voi lainata missä tahansa Vaski-kirjastossa, siis myös esim. Raision kirjaston kortilla Turun kaupunginkirjastossa.
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Mitenkään kattavaa listaa aiheesta ei pysty antamaan. Keräsin kuitenkin jonkinlaista lisää, jossa on esihistoriaan sijoittuvia romaaneja. Mukana on paleofiktiota eli ihmiskunnan alkuaikoihin sijoittuvaa kirjallisuutta, myöhempää kivikautta, pronssikautta ja rautakautta. Mukana saattaa olla myös nuortenkirjoja, etenkin paleofiktion osalta, muttei mitenkään systemaattisesti. Tässä siis jonkinlaista listaa:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Ennen Aatamia / Jack London
Ensimmäiset ihmiset (yhteisnide teoksista Äiti maa, isä taivas, Sisar Kuu ja Veli tuuli) / Sue Harrison
Hevosten laakso / Jean M. Untinen-Auel
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet
Ihmiselon aamuna : romaani maailman aamuhämärästä / Charles G. D. Roberts...
Mitä-missä-milloin 1959 -kirjasta löytyy luettelo kauden 1957-58 suosituimmista kotimaisista iskelmistä:
1. Olavi Virta: Poika varjoiselta kujalta
2. Georg Ots: Saarenmaan valssi
3. Annikki Tähti: Budapestin yössä
4. Minka, Brita Koivunen: Sävel rakkauden
5. Laila Kinnunen: Lazzarella
6. Annikki Tähti: Balladi Olavinlinnasta
7. Metro-tytöt: Alla venäläisen kuun
8. Olavi Virta ja Seija Karpiomaa: Maruzzella/Delfiinipoika
9. Jorma Lyytinen: Kuutamotango
10. Helena Siltala: Pikku Midinetti
jne.
Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät.
Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen.
Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Agatha Christien tuotannosta löytyy kaksi kirjaa, joissa tarinan minäkertoja on myös tarinan murhaaja: Roger Ackroydin murha ja Ikiyö. Näistä Ikiyö vastaa paremmin kysymyksessä jäljitettyä tarinaa. Siinä kertoja Michael Rogers hankkii itselleen unelmiensa talon menemällä naimisiin rikkaan perijättären Ellie Goodmanin kanssa ja järjestämällä sitten tämän kuoleman tapaturmalta vaikuttavassa ratsastusonnettomuudessa.
Tampereen seudun karttanimistö -tietokannan (http://teto.tampere.fi/nimisto/index.htm) mukaan Sorinahde on Ratinasta Kalevaan nouseva jyrkkä mäki. Alueella sijaitsee nykyään Tampereen yliopiston keskustakampus ja rautatie. Rautatien ylittävä, Kalevantien ja Vuolteenkadun yhdistävä silta on nimeltään Sorinahteen silta. Sorinahde ei siis ole kaupunginosa, vaan sijoittuu Kalevanharjun ja Ratinan kaupunginosien rajalle.
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Z.Topeliuksen sadussa "Parempi tie" luutamummon lapset ovat kaupunkimatkalla ja joutuvat tienristeykseen. Toisen tien varrella laulaa leppälintu: "Kuivaa leipää!" ja toisen tien varrella varis raakkuu: "Rinkilöitä, piparkakkuja!"
Satu sisältyy mm.Topeliuksen sarjaan "Lukemisia lapsille", osa V
Uutislähteiden mukaan lumivyöryissä on Suomessa 2000-luvulla kuollut kaksi ihmistä. Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000.
Vakava lumivyöry oli myös Pyhätunturilla 1990-luvun vaihteessa. Silloin kaksi laskijaa jäi lumen alle, mutta heidät pelastettiin.
Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste
Lisätietoja lumivyöryistä http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/turvallisuus/vaarojenennaltaehkaisy…
Erillistä kirjakuriiria ei ole, mutta kirjojen varsinainen kuljettaminen ei myöskään kuulu kirjastonhoitajan toimenkuvaan. Helsingissä kirjastojen väliset kuljetukset kilpailutetaan ja tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa postin logistiikkapalvelu. Postin autonkuljettajat ovat siis niitä salaperäisiä kuriireja, jotka Helsingissä kirjoja kuljettavat.
Kirjastolaiset toki keräävät varatut kirjat hyllystä tai palautuslaatikoista ja pakkaavat ne punaisiin laatikkoihin. Postin kuljettajat vievät ne joka aamu (maanantaista perjantaihin) Pasilan kirjastoon, jossa iso lajittelija lajittelee ne oikeaan kirjastoon lähteväksi. Samat autot, jotka noutavat kirjastoista muihin kirjastoihin lähtevän aineiston, myös jättävät kirjastoihin sinne kuuluvaa...
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond...
