Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
Kahden salaattikastikkeen ottaminen saattaa olla vähemmän tavallista, mutta mitään outoa siinä ei tietenkään ole. Jos kastikkeet maistuvat, kannattaa vaan huoletta jatkaa samaan tahtiin. Ehkä siitä on tarjoilijoillekin vähän vaihtelua elämään.
Heikki Poroila
Angelique-elokuvat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmasta. Tein haun sanoilla Angelique ja Golon (kirjojen kirjoittaja) ja valitsin aineistoksi DVD-levyn. Hakutulos löytyy tästä linkistä. Joitakin osia elokuvasarjasta on kahtena eri versiona, mutta kummassakin versiossa on myös suomenkieliset tekstit.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sangelique%20golon__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vielä Angelique elokuvien nimet ja järjestys.
Angélique. Vol. 1 (ranskankielinen nimi Angélique, marquise des anges)
Angélique. Vol. 2 : The road to Versailles (suomeksi Angelika - enkelten markiisitar, ranskaksi Merveilleuse Angélique)
Angélique. Vol. 3 : Angélique and the...
Tässä kirjavinkkejä toiveidesi perusteella:
Fantasiaa:
Eoin Colfer: Artemis Fowl -sarja
Marianne Curley: Muinainen taika
C.S. Lewis: Narnian tarinat
Ursula Le Guin: Maameren tarinat
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
Thomas Taylor: Aaveranta-sarja
Dianne Wynne Jones: Liikkuva linna
Tyttökirjoja:
F. H. Burnett: Salainen puutarha
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter
Henna Helmi Heinonen: Miisa-sarja
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Teija Huusko: Alina-sarja
Tuija Lehtinen: Mirkka-sarja, Laura-sarja
Lisää vinkkejä voi etsiä Sivupiiri-sivustolta tai pyytää Kainetin Lukuopas-palvelusta.
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt...
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten...
Internetistä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä sivustoja, jotka käsittelevät melko laajasti mm. Italian historiaa, kulttuuria ja ruokakulttuuria. Kaikki seuraavassa mainitut sivut löytyvät hakukoneilla, kuten Googlella, hakemalla sanalla Italia ja rajaamalla haun Googlen asetuksista koskemaan vain suomenkielisiä sivuja. Wikipedian laaja Italiaa käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia. Helsingin yliopiston kielikeskuksen sivuilla on myös käsitelty Italiaa: http://www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/. Italialaisesta ruoasta löytyy tietoa esimerkiksi Raimo Miettisen opinnäytetyöstä, joka on hänen kotisivuillaan: http://www.uusikaupunki.fi/~ramiett/italialainen_ruokakulttuuri.html . Näillä sivustoilla ei...
Netin kautta löytyy joidenkin laulun sanoja, mutta niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Tietoa tekijänoikeuksista löytyy mm. Teoston, Gramexin ja Kopioston sivuilta (http://www.teosto.fi/ , http://www.gramex.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=gramex ja http://www.kopiosto.fi/ ).
Laulujen sanoja voi tilata Laulut.fi -palvelusta http://www.laulut.fi/ .
Laulun sanoja on toki siellä täällä netissä tekijänoikeussäädöksistä huolimatta, niitä voi etsiä esim. Googlesta http://www.google.fi hakusanoilla laulujen+sanoja ja laulun+sanoja.
Hyvä tapa löytää laulun sanoja yhteislauluhetkiin on selata Suuri toivelaulukirjan osia. Sieltä löytyvät lähes kaikki suomalaisten laulusuosikit.
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Musiikin lapsitähdistä tai sellaisiksi yrittävistä on kirjoitettu varsin paljonkin. Alla muutamia tutkimuksia:
- Kappalevalinnat ja esiintymiskokemukset tenavatähtikilpailussa [Elektroninen aineisto] : kaksi tarinaa / Elina Tammilehto-Juntunen (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, 2008)
- Tenavatähdistä tangoprinsessoja? Tapaustutkimus Kempeleen Ylikylän koulun tenavatähdistä / Merja Hillilä
(Pro gradu -työ : Oulun yliopisto, 1998)
- Tenavatähtikilpailuun 1995 osallistuneiden lasten yhteisiä piirteitä/ominaisuuksia / Leila Mattila, Virpi Vaulanen
(Erikoistyö : Tampereen yliopisto, opettajankoulutuslaitos, lastentarhanopettajakoulutus, 1996)
Myös lehtiartikkeleita on kirjoitettu:
- Nuoret mestarit opiston areenalla : maakunta sai neljä...
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla...
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Ilmeisesti sanaa käytetään pelkästään kielteisessä yhteydessä, ks. Kielitoimiston sanakirja ja Suomen etymologinen sanakirja. Myöskään vanhoista digitoiduista sanomalehdistä ei löytynyt häikäillä-sanaa muussa kuin kielteisessä merkityksessä.
