Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä...
Valitettavasti DVD-levyä Blues Masters - The Essential History of the Blues ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Meiltä löytyy kuitenkin kaksi muuta DVD-levyä, jotka käsittelevät bluesin historiaa:
Waking up in Memphis / Andria Lisle and Mike Evans ; [photographs: Yancey Allison ... et al.] 2003
Bill Wyman's blues odyssey : a journey to music's heart & soul. 2002
Löydät ne haulla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Valitse Sanahaku -vaihtoehtoa, kirjoita ruutuun blues historia ja rajaa haku DVD -levyihin.
Iltalehden mainitaan siirtyneen tietokonetaittoon Macintosh-tietokoneilla vuonna 1992. Varhaisemmasta tietokoneavusteisesta taitosta ei löytynyt tietoa.
Helsingin Sanomien toimituksessa siirryttiin tietokonetaittoon 1990-luvun puolivälissä. Lehden verkkoarkistojen mukaan tämä tapahtui keväällä 1996. Ensimmäisenä tietokoneella tehtiin pääkirjoitussivu, mielipidesivut ja osa kulttuurisivuista.
Painotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2005/Psy…
Kivioja Pasi: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104618/978-952-03-0904-6.p…
Verkkosanomalehtien alkutaipaleesta ynnä muusta:
Mäkinen...
Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
Toivomaasi kurssia tuntuu olevan vaikeata löytää. Voisit kysellä asiasta asiantuntijoilta. Suomessa toimii ainakin Suomen keltologinen seura (kelttiläisisiä kieliä ja kulttuureita harrastavien ja tutkivien seura) sekä Suomi-Skotlanti seura. Näiden seurojen yhteyshenkilöt luultavasti osaavat varmasti kertoa gaelin kielen harrastusmahdollisuuksista Suomessa:Suomi-Skotkanti seura ryYhteystiedot:Lyseokatu 10 A 533230 TampereSähköposti ilkka.hietaniemi@iki.fipuh 0400-631929perustettu 1.6.1987jäsenmäärä vähän yli 100Suomen Keltologinen seura:Suomen Keltologinen seura ry - yhteystiedotOlethan tietoinen, että Helmet-kokoelmasta löytyy Jani Koskisen kirja Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Jani Koskinen, 2021). Kirja on matkaopas, mutta...
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Tiprustus tarkoittaa desinfiointia.
"Terweyshoitolautakunta oli pyytänyt 10,000 markkaa tiprustusuunin (dessinfektioniuunin) rakentamiseksi. Varat myönnettiin ja rahatoimikammari saa rakentaa uunin." (Aamulehti 7.9.1892)
"Tiprustusuuni (desinfisioimisuuni) on päätetty rakentaa Tampereelle ja waltuusto on myöntänyt sitä warten 10,000 mrk." (Päivälehti 8.9.1892)
"Samaten owat sairastuneiden eristäminen tarkoituksen mukaisiin sairaaloihin ja taudin saastutamien kotien tiprustus ja puhdistus, joita terweydenhoitolautakunta järkähtämättömästi on toimeenpannut, wälttämättömiä tekijöitä tautien lewenemisen estämiseksi." (Terveydenhoito kaupungissamme : sairaustilastoa wiime wuodelta. - Aamulehti 12.1.1912)
Ernst af Hällström, Asuinhuoneiden...
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon...
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/...
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
Kyseinen kirja on suomennettu nimellä Rohkaiseva johtaja: Miten esimies palkitsee ja antaa tunnustusta. Vuoden 2001 painoksen on suomentanut Aaro Vakkuri ja kirjan sivulla 10 sanotaan lyhyesti: "Parhaat esimiehet osoittivat lämpöä ja muiden tunteista välittämistä paljon enemmän kuin alimman neljänneksen esimiehet. He pääsevät lähemmäs ihmisiä, ja he ovat selvästi avoimempia jakaessaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuin alimman neljänneksen esimiehet.". Sivulla 11 sanotaan:"Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei johtaminen on suosituimmuuskilpailua...mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi olemme tehokkaampia ja energisempiä niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ja pidämme heistä suhteessa siihen, mitä he saavat meidät...
