Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…;
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://...
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Lieksan asemaravintola on rakennettu vuonna 1932 ja purkuun saatu lupa pitkän odottelun jälkeen syksyllä 1980. Sen rakentamista odotettiin pitkään ja myös sen purkua odotettiin pitkään.
Kemin asemaravintola on rakennettu samoilla piirustuksilla. Julkisivun joitakin pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta, esim. ikkunoiden etäisyys. Kemin asemaravintola on paikoillaan edelleen.
Asemaravintola on purettu kannattamattomana.
Sen viimeiset vuodet olivat ongelmallisia. Paikka ei ollut viihtyisä kahvittelupaikka vaan lähinnä rappioalkoholistien paikka. Paljon tappeluja ym.
Tiedot antoi Lieksan historianharrastaja Jouko Martiskainen
Irlannilla on kansallispäivä St. Patrickin päivänä 17.3. ja itsenäisyyspäivä puolestaan 24.4. mutta irlantilaiset eivät sitä erityisemmin juhli. Pyhän Patrickin päivää puolestaan juhlistetaan paljonkin. Se on ikään kuin kansallis- ja itsenäisyyspäivä yhdessä.
Lähteet:
http://www.dipinfo.ru/eng/gk/ireland/Irelandholidays
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Day
http://en.wikipedia.org/wiki/Ireland
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
NATO:n peruskirjan viides artikla velvoittaa jäsenmaata osallistumaan NATO:n yhteiseen puolustukseen, jos joku NATO-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. NATO-maat ovat siis sitoutuneet auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa maakohtaisesti tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla. Eli tällöin kunkin jäsenmaan itsenäisessä päätösvallassa on antamansa avun luonne ja laajuus, joka voi olla sotilaallisen avun lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan hyökkäävään osapuoleen.
Lähde: Karvinen, Jyrki - Puistola, Juha-Antero 2015: Nato ja Suomi
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, jotka käsittelevät tai sivuavat kysymääsi aihetta. Teokset löytyvät Hämeenlinnan seudun kirjastoista tai verkkojulkaisuina.
Voit tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta, onko kirjaa hyllyssä. http://hameenlinna.kirjas.to
Holkeri-Rinkinen, Liisa
Aikuinen ja lapsi vuorovaikutusta rakentamassa : diskurssianalyyttinen tutkimus päiväkodin arjesta / Liisa Holkeri-Rinkinen. - Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2009 Myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-44-7692-1 (PDF) http://acta.uta.fi/teos.php?id=11201
Asiasanat: vuorovaikutus : aikuiset : lapset ; sosiaalinen vuorovaikutus : päiväkodit ; identiteetti : lapset ; diskurssianalyysi : varhaiskasvatus
Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten...
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
