Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Hei,
Verkkokirjastosta voi hakea asiasanoilla: esimerkiksi "mielenterveyshäiriöt vanhemmat", "kuvakirjat" "masennus".
Ehdottaisin mm. seuraavia teoksia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen (äiti kärsii migreenistä ja ehkä vähän muustakin)
Tahvanainen: Lohikäärmeunia (unettomuus, stressi)
Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti
Tepa tahtoo tietää
Lastenkirjahylly -blogista löytyy artikkeli, johon on koottu masennuksesta kertovia lastenkirjoja: http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/04/murheen-alhosta-ilon-kukkul…
Laulu itsestäni on suomennettu kolmesti. Varhaisin suomennos on Ruohonlehtiä-kokoelmassa 1954 ilmestynyt Viljo Laitisen käännös. Arvo Turtiaisen kääntämänä runo ilmestyi vuonna 1965 kokoelmassa Ruohoa. Tuorein suomennos on Valitut runot -kokoelmassa 2007 ilmestynyt Markus Jääskeläisen käännös.
Laitinen:
(olen suuri, sisälläni on maailmoja.)
Turtiainen:
(olen rajaton, sisällän kaikkeuksia.)
Jääskeläinen:
(Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)
Lainattavia esineitä ei valitettavasti voi varata, eikä niitä myöskään toimiteta noudettaviksi toiseen kirjastoon. Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin ne kuuluvat, ts. siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kilpikonnan munat on hedelmöitettävä ennen kuoren muodostumista. Siihen ei välttämättä tarvita parittelua, koska kilpikonnanaaraat voivat säilyttää kerran saamiaan siittiöitä jopa neljä vuotta. Vastahankitut kilpikonnatkin, joita on pidetty yksin voivat siksi munia hedelmöityneitä munia.
Lähde: Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: Oikea hoito.Terveellinen ruoka. Käyttäytyminen. Tammi 1999.
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan...
Tämän sanoituksen ovat tehneet Raija Rymin ja Pentti Saaritsa. Laulu alkaa: "Kas auringon taivaalle on maalannut pikkuinen poika". Muistamasi sanat ovat laulun kertosäkeestä. Laulun on säveltänyt Arkadi Ostrovski. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Lev Ošanin. Laulun alkuperäinen nimi on "Pust vsegda budet solntse". Laulu sisältyy nimellä "Paistaa aurinko aina" esimerkiksi Merja Hurrin toimittamaan nuottiin "Rauhanlauluja. [1], Suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981" (Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1982)."Rauhanlauluja"-nuotissa on myös tietoa laulusta. Sen mukaan Pauli Salonen käänsi laulun vuonna 1963 nimellä "Olkoon aurinko aina". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan",...
Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta https://www.rikosseuraamus.fi/fi/ löytyy kattavasti tietoa aiheesta.
Seuraamusjärjestelmää säätelevät monet lait. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä. Rikosseuraamuslaitoksen sivuille https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset.html on koottu aiheeseen liittyvä listaus laeista ja linkit suoraan Finlexiin.
Vangeille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, josta vankeuslain 4 luvun 6. pykälässä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767 mainitaan seuraavasti:
Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan...
Helsingin Kannelmäen Prisma Kaari on myyntipinta-alaltaan Suomen suurin Prisma, ja mainostaa myös tarjoavansa laajimmat valikoimat:
https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/helsinki-kannelmaki
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks...
Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä.
Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Hei,
Kysymys on aiheellinen ja pölypusseja ostavalle usein mieleen tuleva kysymys. Pölypusseille ei ole sovittu standardia kuten monille muulle (mm. kännykän latureille). Toki sama pussi sopii, kuten pakkauksesta käy ilmi moneen malliin.
Toki pölypusseillekin on kehitetty valmistajien omia standardeja. Ainakin S-Bag-standardi (Standard-Bag), joka on käytössä Electroluxin ja Philipsin imureissa. Tosin näissäkin on eroja, miten hyvin ne sopivat kuhunkin malliin. Voimme vain odotella, jos esim. EU:n tasolla aletaan ajaa standardia pölypusseille, mikä olisi käyttäjien, ympäristön ja valmistajienkin kannalta paras ratkaisu. Toki kriteerien sopiminen on pitkällinen urakka, että uusi standardi olisi tasapuolinen valmistajille.
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien...
