Sarjan muita osia ei ole ilmestynyt ainakaan toistaiseksi suomeksi, koska niistä ei löydy mainintaa mistään tietokannoista.
Laitoin kustantajalle kysymyksen, onko heillä suunnitelmia julkaista sarjan seuraavia osia suomeksi. Jos sieltä vastataan, ilmoittelen sinullekin.
Etsitty sarja saattaisi olla BBC:n tuottama kuusiosainen The buccaneers (1995), joka nähtiin YLE TV1:n ohjelmistossa 3.9.-8.10.1995 Viattomat valloittajat -nimisenä. Se perustuu Edith Whartonin romaaniin The buccaneers (1938). Televisiolle sen ohjasi Philip Saville, pääosissa nähtiin mm. Mira Sorvino.
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Jakob ja Wilhelm Grimmin saduista on ilmestynyt 3-osainen täydellinen kokoelma, jonka sadut on suomennettu alkuperäistä v.1812-15 ilmestynyttä Grimmin laitosta noudattaen. Saduissa on mukana myös näitä pelottavampiakin kertomuksia.
Tässä kirjasarjan tiedot:
Jacob & Wilhelm Grimm: Grimmin sadut I-III. Tammi, 1999.
Mikäli tätä sarjaa ei löydy omasta kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaksi kirjastonne kautta.
Seuraavista teoksista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 2 : Yhdysvallat ja muu maailma. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Henriksson, Markku; Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. [Helsinki] : Gaudeamus, 1990. (yleisteos USA:n historiasta)
Ruotsila, Markku; British and American anticommunism before the Cold War. London : Frank Cass, 2001
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 1 : Ideologiakritiikkiä ja vapauden näkökulmia. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Harle, Vilho; Hyvä, paha, ystävä, vihollinen.[Helsinki] : [Tampere] :...
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Ota oma dvd-levy mukaan. Aikaa digitoimiseen kannattaa varata saman verran kuin menee VHS-kasetin katsomiseen.
Saat neuvontaa digitoimiseen kirjaston henkilökunnalta paikan päällä. Ohjeita voi kysyä myös samalla kun varaat ajan digitoimiseen. Espoossa VHS-kasetteja voi digitoida Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa. Tässä yhteystiedot ajanvaraukseen:
Sellon kirjasto: ajanvaraus 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611
Entressen kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 53776
Tapiolan kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 57300
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin...
