Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta....
Ihmisen polveutumisen ahvenesta keksi Hietanen, kun Lahtinen selvitti teoriaa siitä, ettei Jumala ole luonut ihmistä vaan tämä on kehityksen tulos, syntynyt meressä ja suureksi osaksi hiiltä. Hietanen hämmästeli tätä ja arveli itse olevansa ahven, kun on köyryt hartiatkin. Kohtaus löytyy kirjan ensimmäisen luvun kuudennesta osasta.
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond...
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteet määrittelevät itsenäisesti kierrätyshyllyjensä ja -kärryjensä toimintatavat, mutta useimmilla lienee käytössä Metsostakin löytyvä rajaus, jossa kierrätyshyllyyn ei toivota tietosanakirjoja, mainosjulkaisuja, huonokuntoista, rikkinäistä tai hajuhaittaista aineistoa, kirjaston poistokirjoja tai aatteellista tai julistuksellista uskonnollista materiaalia. "Materiaali" viittaa tässä etupäässä muuhun aineistoon kuin kirjallisuuteen eli erilaisiin lentolehtisiin ja esitteisiin. Kierrätyspisteitä ei siis saa käyttää aatteellisen mainosmateriaalin levityskanavana. Kierrätyspisteet ovat asiakkaille tärkeitä ja niiden tarkoitus on toimia asiakkaiden omien kirjojen vaihtopaikkana. Kirjastojen...
Lähetin kysymyksesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle, josta ehdotettiin laulua "Puhelu joulupukille". Lauluyhtye Anki, Bosse ja Robert esitti laulua 1960-luvulla televisiossa. Kollegan muistin mukaan kappale alkaa sanoilla "Haloo, onko joulupukki? täällä puhuu Ulla". Voisiko kyseessä olla tämä samainen runo/laulu?
Äänitteen tarkemmat tiedot:
Tekijä: Saukki, säv.
Nimeke: Puhelu joulupukille [Äänite].
Esittäjät: Anki, Bosse ja Robert (lauluyhtye).
Tapahtuman aika ja paikka: Äänitetty 1965.
Tiivistelmä, arvostelu tms. teoksessa: Luettelo 1953 - 1969.
Aineisto: sisältyy äänitteeseen
Äänitteen kieli: fin
Muu(t) tekijä(t): Saukki, san.
Anki, Bosse & Robert, esitt.
Julkaisussa: Avainasemassa ; Puhelu joulupukille. -...
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Mitä-missä-milloin 1959 -kirjasta löytyy luettelo kauden 1957-58 suosituimmista kotimaisista iskelmistä:
1. Olavi Virta: Poika varjoiselta kujalta
2. Georg Ots: Saarenmaan valssi
3. Annikki Tähti: Budapestin yössä
4. Minka, Brita Koivunen: Sävel rakkauden
5. Laila Kinnunen: Lazzarella
6. Annikki Tähti: Balladi Olavinlinnasta
7. Metro-tytöt: Alla venäläisen kuun
8. Olavi Virta ja Seija Karpiomaa: Maruzzella/Delfiinipoika
9. Jorma Lyytinen: Kuutamotango
10. Helena Siltala: Pikku Midinetti
jne.
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
