Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Niin & näin -lehden numerossa 4/2009 on Ville Lähteen artikkeli "Naisten maa ilman naiseutta?", jossa mainitaan seuraavat teokset:
Charlotte Perkins Gilman: Herland (Savukeidas 2009) - kirjoitettu 1915
William Morris: Huomispäivän uutisia (Savukeidas 2008) - kirjoitettu 1890
Näiden yhteydessä artikkelissa mainitaan myös H.G.Wellsin teos Nykyaikainen utopia (Savukeidas 2006), joka on kirjoitettu 1905.
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä...
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll…
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista,...
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Unto Ylisirniön hakuteos Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa tietää kertoa, että "hurraus" tarkoittaa vetoketjua ja hurrauspusero tietynlaista vetoketjullista puseroa.
"Niihin aikoihin oli alkanut näkyä yhden ja toisen varoissaan olevan jätkän tai selkosen miehen päällä puseroita, jotka olivat alaosastaan umpinaisia ja joissa ainoastaan rintamuksen yläosassa oli korttelin mittainen vetoketju, 'hurraus', jota nimeä siitä etupäässä käytettiin. Miehet sanoivat 'hurrauspuseroista', etenkin ne joilla ei sellaista vielä ollut, että 'niihin perkeleihin joutuu pujottamaan ihtesä kun yrittäsi pää eillä säkkiin'. Silti niistä oli tullut selkosessa ylintä 'muutia'."
"Monet kanssani Suolihaaroista kävelleet uittomiehet...
Sinut voidaan haudata joko nykyisen asuinpaikkakuntasi hautapaikalle tai jonkun toisen kunnan hautausmaalle. Suomessa on oikeus tulla haudatuksi oman kotipaikkakunnan hautausmaalle uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Helsingistä uuden arkkupaikan saavat vain kuollessaan Helsingissä kirjoilla olleet.
Aiheesta lisää: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Rahjus-niminen runo on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Runo alkaa: "Oli kerran poika, nimeltänsä Rahjus, ja hiljainen ja siivo, mutta nahjus..."
Runo löytyy Topeliuksen teoksesta Lukemisia lapsille. Teos on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Satutuntiesitteisiin ja -julisteisiin on lipsahtanut väärä päivämäärä. Pahoittelemme virhettä. Pääkirjaston satutunti pidetään tänään (25.10.2010) maanantaina klo 18 Satuhuone Peukaloisessa. Tervetuloa!
Riihimäen Sanomien vuosikerrat löytyvät Riihimäen kirjaston varastosta. Vuosikertoja voi lukea kirjasto lehtisalissa eikä niitä tarvitse etukäteen varata. Ne ovat saatavana myös mikrofilmeinä ja niitä voi lukea kirjastossa. Mikrofilmejä on mahdollista tilata omaan kirjastoon kaukolainaksi, joten käänny oman kirjastosi puoleen, jos haluat filmit lähikirjastoosi.
Tähtilampun alla -sarjan toisessa jaksossa (kohdassa 37:37–38:25) Kalle Heller (Esa-Matti Pölhö, nykyisin Long) lukee Barry Lopezin kirjaa Arktisia unelmia (W+G, 1987). Kuultava katkelma on koostettu luvun 'Vaellus' tekstistä sivuilta 220–221.
"Aika arktiksella yhdistyy hiljaisuuteen ja sitten haihtuu. Valon lailla aika on kuin ohi kulkeva eläin. Aika liitää tundran yllä piekanan tavoin tai sortuu täysin kuin sydänkohtauksen satuttama lintu jättäen jälkeensä hiljaisuuden, jota me sanomme kuolemaksi."
"Arktis on pitkä, katkeamaton ajan kaari. Hämärä viipyy. Jäälautat, karibut, myskihärät, kaikki ajautuvat jonnekin. Kun makaa selällään huikaisevan valoisalla tundralla, tuntee, että jääkausi olisi voinut päättyä vain hetki sitten."
Kirjassa...
