Säkeet sisältyvät pieneen kirjaan, jonka nimi on Minä ja maailma: epigrammeja (1960).
Säkeet muodostavat yhden runon, epigrammin. Se on yksi säepari otsikon Kauneus, taide, persoonallisuus alla.
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten...
Annina ja Anniina ovat venäläisiä muunnoksia Annasta. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean kielen sanasta 'hannah', joka merkitsee armoa.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Matkalla-tila tarkoittaa, että aineisto on siirtymässä kirjastosta toiseen. Helsingin kirjastoissa kaikki Helmetin kautta varattu aineisto poimitaan hyllystä ja lähetetään Pasilan kirjaston lähettämöön päivän kuormassa. Lähettämössä on keskuslajittelija, joka lajittelee aineiston eri kirjastoihin meneviin kuljetuslaatikoihin. Laatikko lähetetään seuraavan päivän kuormassa noutokirjastoon. Tämä prosessi vie 2 - 3 päivää, joskus kauemmin, jos lähettämössä on poikkeuksellisen paljon ruuhkaa. Tämän ajan aineiston tila on Matkalla.
Jos näkee Helmetistä kirjaston kokoelmissa kirjan, jonka haluaisi noutaa kyseisestä kirjastosta, kannattaa soittaa kirjastoon ja pyytää laittamaan kirja syrjään.
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.
Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973.
Lähteet:
Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332.
"Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
tuntee seuraavat:
italia
liettua
tanska
kreikka
viro
heprea
espanja
ruotsi
hollanti
englanti
katalaani
puola
islanti
venäjä
unkari
Sivun http://www.laprocure.com/
mukaan myös ranskannos on olemassa.
Sivun http://www.buchhandel.de/
mukaan myös saksannos
Sivun http://www.norli.no/SamboWeb/side.do?rom=NO
mukaan myös norjannos
Sivun http://www.jr.lv/lv/par_mums/par_uznjemumu/index.html;jsessionid=mxisqy…
mukaan myös latvialainen käännös
Sivun http://www.kosmas.cz/
mukaan myös tšekkiläinen
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan...
