Sukunimen alkuperään löytyy vastaus Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan tietokirjasta Sukunimet (Otava 2000).Sen mukaan nimi perustuu Kristofferin kansanomaiseen puhuttelumuotoon Tofferi. Selityksen mukaan nimeää tapaa mm. Keski-Pohjanmaalla, jossa Halsuan Tofferia isännöi 1607-14 Kristoffer Paavonpoika.
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on...
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa: he-hujuuttaa, 1992) mukaan houtere on ruskolevää eli rakkolevää. Sana on murteellinen: houtere-muotoa käytetään Vehkalahdella, houteria taas Kymissä ja Haapasaaressa, hou(v)er-sanaa Vehkalahdella, Virolahdella, Seiskarissa, Säkkijärvellä ja Kalliveressä
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Juuri näin. Kun tulin alalle, kirjaston vahtimestarit kiersivät kaikki Espoon kirjastot kahdesti viikossa. Nykyään kuljetus on ulkoistettu Postille ja tapahtuu joka arkipäivä. Espoolla, Helsingillä ja Vantaalla on omat lajittelukeskuksensa, josta kirjat jatkavat eteenpäin vastaanottajakirjastoon.
Kirjastojen tapa kelluttaa kirjojaan, mitä on tehty parin vuoden ajan, on pienentänyt kuljetusten volyymeja. Espoo ja Vantaa kelluttavat keskenään ja Helsinki omien rajojensa sisällä.
Siis jos asiakas tilaa kirjan, joka on vapaana Tikkurilassa, noutaa sen Tapiolasta ja paluttaa sen Tapiolaan, sitä ei enää tarvitse lähettää takaisin Tikkurilaan vaan Tapiolassa se voidaan laittaa hyllyyn.
Espoo hoitaa samalla myös Kauniaisten logistiikan.
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Päivämääräraja (International Date Line) sijaitsee teoriassa Greenwichin halki kulkevan nollameridiaanin vastapuolella maapalloa, mutta käytännössä se on hyvin mutkainen. Suurelta osin se kuitenkin kulkee 180. pituuspiiriä pitkin. Ensimmäisenä vuorokausi vaihtuu Kirimatin saarella.Lähteet ja lisätietoaYle: Grafiikka: Vuosi vaihtuu ensin Kiritimatilla – viimeisenä nokitiiroilla https://yle.fi/a/3-6995248Yle: Maailmassa on useita outoja aikavyöhykkeitä – syyt ovat usein poliittisia, mutta taustalla on myös turismin edistämistä https://yle.fi/a/3-10421886Time and date: https://www.timeanddate.com/time/dateline.htmlBritannica: International Date Line https://www.britannica.com/topic/International-Date-LineWikipedia: Päivämääräraja https://fi....
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto…...
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Trilogian toinen osa Esikoinen (Eldest)on kirjana, mutta vielä ainakaan siitä ei ole tulossa elokuvaa. Wikipediassa kerrotaan kirjasta, ja samassa yhteydessä mainitaan, että kirjasta saatetaan tehdä elokuvasovitus, joskin tämä on hyvin epätodennäköistä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoinen_(kirja) .
