Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. ...
Löysin aikaisimman levytyksen vuodelta 1971. Pasi ja Pekka ovat levyttäneet "Lookin' out my Back Door":n nimellä "Taakse katsonut en" singlenä Reino Bäckmanin käännöksenä.
Kappale löytyy myös vuodelta 1974 LP-levyltä "Pasi ja Pekka". Uusintajulkaisuna kappale on mukana 2014 ilmestyneellä cd-levyllä, kesto 2 min 24 s. Lyriikkaa en valitettavasti löytänyt mistään.
Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön...
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Runo on nimeltään Uamupäevän kuva ja se löytyy Kalle Väänäsen kirjasta Sanarieskoo. Kirja sisältää Väänäsen koottuja murrerunoja ja on lainattavissa Lohjan kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Olen tiedustellut kysymykseesi apua Liikenneturvan tietopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että näitä asioita hoitaa Poliisihallitus, josta kerrottiin, että asiaa hoitava henkilö on paikalla seuraavan kerran 4.11. Nyt kyselin uudelleen asiasta, koska sieltä ei ollut tullut vastausta, mutta henkilö on seuraavan kerran paikalla 11.11. Poliisihallituksen yhteystiedot ovat tässä https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/yhteystiedot, sähköposti viestinta.poliisihallitus@poliisi.fi. On varmaan parempi, että otatte suoraan yhteyttä sinne, niin saatte samalla viestinne sanoman oikeaan osoitteeseen perille.
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Kyseessä voisi olla Valerian ja Laureline -sarjakuvat.(J.-C. Mézières & P. Christin ; suomennos: Soile ja Heikki Kaukoranta )
Sarjakuvan juonet ovat sijoittuvat usein vieraaseen maailmaan ja tulevaisuuteen tai menneeseen.
Työkaveri muisteli lukeneensa albumin, jossa oli valkoinen vähän munan muotoinen eläin, joka syömällä esineitä teki niistä lukemattomia kopioita. Valitettavasti hän ei muistanut osan nimeä...
Löysin "Rihmaston" verkkosivuilta seuraavan kommentin : "Sana runous on alun perin tarkoittanut koko sanataidetta. Myöhemmin runoudesta on tullut lyriikan synonyymi. Lyriikka on proosan, suorasanaisen kirjallisuuden vastakohta. Lyriikkaosastolle voi tarjota runoja, aforismeja, laulutekstejä… Runot voivat olla vapaamittaisia, loppusoinnullisia, mitallisia, proosarunoja tai aivan uutta lajityyppiä. Sonetti tai limerikki, haiku tai tanka, kaikki käy, kunhan teksti on hyvää."
Tieteellisessä kirjoittamisessa kannattaa avata ensin aihepiiriin liittyviä /(lähi)käsitteitä ja sen jälkeen päättää, mitä termiä itse omassa tutkimuksessaan käyttää ja samalla perustella miksi.
Rocklyriikka on joka tapauksessa käytännössä vakiintunut termi...
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
markasta löytyy kuva mm. allaolevalta sivulta:
http://koti.mbnet.fi/jm78/1markka/1mk1865/1mk1865k.html
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan rahan arvo on 20-500 euroa mm. sen kunnon mukaan.
Teksti "94 48 kappaletta naulasta selwää hopeata" kertoo rahan sisältämästä puhtaan hopean määrästä. Tietoa tästä löytyy mm. Oulun Numismaattisen Kerhon sivulta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/onk50v/nayttely/04.pdf
Yksi sopiva kirja voisi olla Teemu Heikkisen, Irina Raskin ja Niina Purhosen sarjakuvakirja Children of wartime, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Sarjakuva kertoo toisen maailmansodan tapahtumista niin, että pääosassa ovat lapset ja nuoret. Kirja on osa oppimateriaalia, ja luettavissa myös verkossa. Sarjakuvaa ja materiaaliin kuuluva liveroolipeliä saa käyttää vapaasti. Hankkeen toteuttajia olivat Rautjärven kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Alla linkit Vaski-kirjastojen tietoihin sarjakuvasta ja hankkeen sivuille:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=children+of+wartime+natun…
http://childrenofwartime.com/download/COW_FIN_WEB.pdf
Annika Thorin neljäosainen...
Etsimäsi on oikealtakin nimeltään Kettusaari. Kuunnelma on alunperin Lea Pennasen saturomaani. Kirjan ja kuunnelman päähenkilönä seikkailee ketunpentu Ruusukorva Solomon, jonka turkki on ruusunpunainen ja joka syö vain ketturuohoa ja apilaa, ei lainkaan lihaa.
Kirjana Kettusaari löytyy monista kirjastoista, mm. Nastolasta. Kuunnelmaversiokin on muutamissa kirjastoissa, mm. Lahden kaupunginkirjastossa, tosin ainoastaan c-kasetilta kuunneltavana vuodelta 1985.
