Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen...
Viron kielen kielikurssit löytyvät kirjaston aineistorekisteristä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
kirjoittamalla asiasanoiksi esim. viron kieli ja sen alle toiseksi asiasanaksi kielivideot tai viron kieli ja kielicd-levyt.
Valitettavasti kielidvd-levyjä ei viron kielestä ole, muutenkin niitä on vähänlaisesti.
Haulla viron kieli ja kielivideot löytyy Nael kummi-niminen videokasetti vuodelta 2002.
Haulla viron kieli ja kielicd-levyt löytyy esim.
Keelesild 2006, kirja + 2 CD-levyä
Sander-Komulainen:Sujuvaa matkaa viroksi 2008, kirja + 1 CD-levy
Sander: Kohtume eestis! 2005-2006, kirja + 1 CD-levy.
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
Hei
Mainitsemasi termit ovat osittain samoja, mutta eri kielellä. Sukupuoleton ja muunsukupuolinen ovat englanniksi agender ja genderqueer. Alla lyhyt kuvaus termeistä.
agender tai sukupuoleton: Ei ole sukupuoli-identiteettiä. Samaa logiikkaa käyttää esimerkiksi termi aseksuaalinen, joka on ihminen joka ei koe seksuaalista vetovoimaa toisia kohtaan.
ei-binääri: Binääri henkilö on mies tai nainen. Ei-binääri henkilö on ihminen, joka ei sovi kaksnapaiseen sukupuolikuvaukseen (siis ei ole mies tai nainen).
genderqueer tai muunsukupuolinen: Ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen (binääri), vaan joko niiden yhdistelmä tai ei kuulu niihin ollenkaan. Tämä siis vähän muistuttaa ei-binääriä, mutta ei kuitenkaan ole sen synonyymi. Genderqueer...
Runon on kirjoittanut Ho Tsi-Minh ja sen nimi on "Hieno sää". Runo on ilmestynyt kokoelmassa "Poliittisen vangin runot" (Tammi, 1969), jonka on suomentanut Pentti Saarikoski.
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
Porvoon kirjastoissa on tällä hetkellä hyllyssä joitakin espanjan kielen kursseja, joihin kuuluu cd. Alla olevat ovat uusimpia:
- Abi espanja / Alejandro Jover RodrÁEAoquez, Kaija Kaasinen
- Espanjan syventävä kurssi / [kurssin tekijä & tuottaja: Ewa Z. Gustafsson]
- Puhu espanjaa = Entrada española : käytännön espanjan alkeiskurssi
- ¡FANTÁSTICO! 2
Espanjankielisiä lastenkirjoja on useiden Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmissa. Eniten espanjankielisiä lastenkirjoja on Käpylän, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa.
Tällä hetkellä asiakkaat eivät pääse tutkimaan kirjastojen hyllyjä, joten sinun kannattaa tehdä Helmetin kautta varauksia haluamastasi aineistosta. Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
Espanjankieliset lastenkirjat löydätesimerkiksi hakusanoilla kuvakirjat tai lastenkirjallisuus. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla kielen mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tila korvattu tarkoittaa, että kirja on kadonnut tai vahingoittunut ja sen on asiakas korvannut. Jos varattua kirjaa on olemassa useampi kappale, vaikuttaa merkintä varausjonoon sitä hieman hidastaen. Jos kirja on ainoa kappale, sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon. Varausta ei kenties voida enää toimittaa.
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2
Hyvä aloituspaikka tiedonhaulle löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=218, josta löytyy valikoima erilaisia tiedonhakuohjelmia. Suomalaisia sivuja löytyy hyvin Evrekasta esim. hakusanoilla informaatioteoria ja Shannon_Weaver (Shannonin ja Weaverin kommunikaatioteoriaan viitataan hyvin usein puhuttaessa viestien koodamisesta ja dekoodaamisesta jossakin kanavassa). Ainakin nämä linkit kannattaa katsastaa: http://www.helsinki.fi/~kahokas/kurssi/shaney.html,
http://www.uta.fi/~tierka/infme.htm, http://wwwedu.oulu.fi/homepage/epikkara/semio/semlu2.htm, http://www.comlab.hut.fi/opetus/140/slides1/, http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/jv991/
Englanninkielistä materiaalia voit hakea esim. Googlesta hakusanoilla "...
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
