Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia...
Tähän mennessä Ransom Riggsin kirjoista on suomennettu kaksi, Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (2012) ja Kolkko kaupunki (2016). Ensimmäisen suomennoksen (VIrpi Vainikainen) julkaisi Schildts & Söderström, jälkimmäisen kustantamo S&S, suomentajana Kaisa Kattelus. Alkuperäisessä sarjassa ovat ilmestyneet myös Library of souls (2015) ja A map of days (2018). On vaikea tietää kustantamoiden aikomuksista, eikä niitä ulkopuolisille kerrotakaan, ellei kirja ole jo julkaisukalenterissa. Vähän huonolta tilanne vaikuttaa, sillä osan 3 ilmestymisestä on jo neljä vuotta, kun kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin parin vuoden sisällä. Asiaa voi myös yrittää tiedustella suoraan viimeisen kirjan kustantajalta.
Heikki Poroila
Kadonnut ja kaivattu lastenkirja saattaisi olla Alfred Könnerin Hipsukka (Otava, 1975). Siinä soma hiirineiti Hipsukka löytää maasta pennin kolikon, ostaa kaalinkerän ja rakentaa siitä itselleen talon. Sitä ihailemaan ja Hipsukkaa kosimaan saapuu monenmoista kulkijaa: lammas, kukko, sammakko, nuori hiiriherra. Hipsukka hylkää kaikki sulhaskandidaatit, koska yksikään heistä ei osaa laulaa kauniisti. Vasta uljas kissaherra moottoripyörän selässä hurmaa Hipsukan laulullaan (ajoneuvoa ei mainita tekstissä, se esiintyy vain kuvituksessa). Häät vietetään ja kissa asettuu kehräten taloksi. Rakkaustarina saa onnettoman lopun, kun kissa epähuomiossa nielaisee hiiren - ja siitä lähtien kissat ja hiiret ovat olleet toistensa vihollisia.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm
Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja...
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe...
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon...
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
Kirjaston ruokakirjoista vain ani harvasta löytyy porkkanakakun resepti. Kotiruoka-kirjassa vuodelta 1976 ohjetta ei ole. Vuoden 2000 painoksesta ohje löytyy, ja siinä sulatejuusto ja tuorejuusto ovat vaihtoehtoisia ainesosia. Vuonna 2011 ilmestyneessä Kotileipuri-kirjassa kehotetaan käyttämään kuorrutteessa Philadelphia-tuorejuustoa. Satakunta vuotta sitten ilmestyneissä lehdissä on julkaistu porkkanakakun ohjeita, mutta niissä ei ole ollut minkäänlaista kuorrutusta.Sana "porkkanakakku" esiintyy suomalaisissa sanomalehdissä silloin tällöin 1900-luvulla, mutta sanan esiintyminen lähtee nousuun 1970-luvun lopulla ja varsinainen huippu saavutetaan 2010-luvulla. Ruotsalaisista lehdistä saadaan samansuuntainen tulos sanalla "morotskaka"....
11-vuotiaalle sopivia fantasia- ja jännityskirjoja on todella paljon; alla on joitakin esimerkkejä:
Aarnio, Reetta : Maan kätkemät-sarja (fantasia)
Blyton, Enid: Viisikko-sarja (jännitys)
Diterlizzi, Tony : Spiderwickin kronikat-sarja (fantasia)
Hunter, Erin: Soturikissat- ja Etsijät-sarjat (fantasia)
Meloy, Colin: Sysimetsän kronikat-sarja (fantasia)
Mäkilä, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani-sarja (jännitys)
Parvela, Timo: Sammon vartijat-sarja (fantasia)
Veirto, Kalle: Henkka ja kivimutka-sarja (jännitys)
Sopivia kirjoja voi myös etsiä Vaski-verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/
tai nuorille ja lapsille suunnatusta Sivupiiri-kirjallisuussivustosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa voi tulostaa A4- ja A3 -tulosteita.
Mustavalkoinen A4 maksaa 0,20 € ja A3 maksaa 0.40 €
Värillinen A4 maksaa 0,80 € ja A3 maksaa 1,00 €
