Lähetin kysymyksesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle, josta ehdotettiin laulua "Puhelu joulupukille". Lauluyhtye Anki, Bosse ja Robert esitti laulua 1960-luvulla televisiossa. Kollegan muistin mukaan kappale alkaa sanoilla "Haloo, onko joulupukki? täällä puhuu Ulla". Voisiko kyseessä olla tämä samainen runo/laulu?
Äänitteen tarkemmat tiedot:
Tekijä: Saukki, säv.
Nimeke: Puhelu joulupukille [Äänite].
Esittäjät: Anki, Bosse ja Robert (lauluyhtye).
Tapahtuman aika ja paikka: Äänitetty 1965.
Tiivistelmä, arvostelu tms. teoksessa: Luettelo 1953 - 1969.
Aineisto: sisältyy äänitteeseen
Äänitteen kieli: fin
Muu(t) tekijä(t): Saukki, san.
Anki, Bosse & Robert, esitt.
Julkaisussa: Avainasemassa ; Puhelu joulupukille. -...
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän
tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen...
Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
HelMet-kirjastokortin ja pin-koodin saaminen edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjastossa ja kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä.
Hei
Kirjassa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki 1981) kerrotaan Muukalaiskadun - Främlingsgatan nimestä seuraavaa:
"1842 muodossa Fremlingsgatan, läheisen Ullanlinnan (Kaivopuiston) kylpylän ulkomaisia (enimmäkseen venäl.) vieraita tarkoittaen. Suom. vastineena karttaliitteessä 1866 Wieraskatu. Nyk. nimiasut vahvistettiin 1909."
Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!"
Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta....
Jos jokin CD tai DVD on todettu korjausta (yleensä hiontaa) kaipaavaksi, ei sen pitäisi olla Korjattavana-tilassa montaakaan viikkoa. Kaksi kuukautta kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta voi sellaistakin ruuhkan tai lomien takia syntyä yksittäistapauksissa.
Kun kysyjä ei mainitse, minkä DVD:n varauksesta ja korjauksesta on kysymys, emme pysty tämän tarkemmin vastaamaan. Mutta allekirjoittanut voi tarkistaa asian, jos kysyjä ottaa sähköpostilla suoraan yhteyttä (heikki.poroila@vantaa.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarastoi
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Kirjastojen kokoelmissa on myös tv-sarjoja. Dvd-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa kuitenkin aina 7 vuorokautta, vaikka boksissa olisi useampikin levy.
HelMet-kirjastojen kokoelmissa olevia aikuisten sarjoja (ohjelmat ovat aakkosjärjestyksessä).
http://www.helmet.fi/search~S10*fin/X?sarjaohjelmat&searchscope=10&m=g&…
Näyttäisi, että tällä hetkellä Rush-sarjaa ei ole myynnissä Suomessa ainakaan verkkokaupoissa, mutta tilannehan voi muuttua.
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
