Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Kuten verkossakin arvellaan, "Karhu" on ollut erään viemärinavaajan tuotemerkki. Viemärinavaajan patentti löytyy vuodelta 1935 ja samana vuonna pumppua myös mainostettiin Helsingin Sanomissa.
Ks. Patenttirekisteri 1937
Helsingin Sanomat 16.12.1935
Sukunimi Vartiainen sisältänee tekijänimityksen 'vartija'. Se on voinut olla alunperin lisänimi, joka on annettu yhteiskunnallisen toimen haltijalle (kirkonvartija, kylänvartija, rajavartija, lainajyvästöjen vartija jne.), ja tämä vartia ~ vartija -lisänimi on sitten kehittynyt sukunimeksi. On myös arveltu, että nimiin Vartia ja Vartiainen sisältyy germaanista nimiainesta (vrt. henkilönnimet Wardo, Wardu, Wardus, Warto). - Nimeä ja sen varhaisia muotoja esiintyy jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Hei,
Tokion olympialaisissa tullaan jakamaan mitaleja 33 kilpailumuodon 339 kilpailun lisäksi paralympialaisten 530 kilpailussa. Itse fyysisten jaettavien mitalien määrä on n. 5000 (riippuen mm. joukkuelajeissa palkittavien määrästä) (Lähde: https://olympics.com/tokyo-2020/en/games/olympics-medals/).
Mitaieihin tarvittava metalli on kerätty kokonaan kierrätetystä elektroniikkajätteestä (https://yle.fi/uutiset/3-10638491).
Leonid Vlasovin kirjoissa kerrotaan pitkään ja laveasti Mannerheimin perhe-elämästä, vaimo Anastasia Arapovasta, heidän avioliittonsa vaiheista, erosta ja sen jälkeisestä ajastakin. Vuosilukujen suhteen Vlasov ei ole tarkka ja molemmissa kirjoissa teksti on maalailevaa ja tulkitsevaa. Eron jälkeen Anastasia sulki tilinsä venäläisissä pankeissa ja siirsi rahansa Pariisiin. Hän asui ensin tyttäriensä kanssa Ranskan Rivieralla, sitten Pariisissa, josta osti huoneiston. Virallinen ero tuli voimaan vasta 1919. Vlasovin mukaan entiset puolisot lähenivät toisiaan uudelleen vuonna 1935, kertomatta kuitenkaan yksityiskohtia. 31.12.1936 Anastasia kuoli "vaikeaan sairauteen". Hänet haudattiin Sainte-Geneviève-de-Bois'n venäläiselle hautausmaalle....
Oletko kiinnostunut nimenomaan Helsingissä pyörivistä dekkarilukupiireistä? Itse vedän Pasilan kirjastossa Helsingissä rikoskirjallisuuden lukupiiriä. Voin siis kertoa siitä. Helsingissä toimii myös Tapulikaupungin kirjaston rikoskirjallisuuden lukupiiri, josta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/fa9bad9b-78e3-4002-a813-d2dcfccc8c7e.aspx. Suomen dekkariseura pyörittää puolestaan omaa dekkarilukupiiriään Kallion kirjastossa, ja siitä löytyy lisää asiaa osoitteesta http://dekkariseura.wordpress.com/dekkarilukupiiri/. Jos nuo kiinnostavat, kannattaa tiedustella asiaa suoraan tuolla mainituilta henkilöiltä.
Pasilan rikoskirjallisuuden lukupiiri kokoontuu Pasilan kirjastossa noin neljän viikon välein torstaisin kello 18.00....
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016)
Nykyinen eduskunta valittiin tänä vuonna 2023. Eduskuntavaalit olivat 2.4.2023. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2027. Kansanedustajat ilmoittavat tavallisesti jatkoaikeistaan vasta vaaleja edeltävänä vuonna eli näin ollen todennäköisesti vuonna 2026.
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Tekijänoikeuslain ns. sitaattipykälän 22 mukaan tällainen runon osan lainaaminen on sallittua. Laissa mainittu "hyvän tavan mukaisesti" sisältää lähteen mainitsemisen, tässä tapauksessa laulutekstin kirjoittajan nimen ja alkuperäisen laulun nimen mainitsemisen. Tietokirjallisuudessa asia hoituisi kaarisulkeisiin perään tehdyllä merkinnällä, mutta kaunokirjallisessa tekstissä on varmaan luontevampaa tehdä tämä merkintä koko tekstin loppuun tai jos tämä luku julkaistaan erillisenä, kyseisen luvun loppuun. Maininta voi olla esimerkiksi tällainen: "X:n muistelema teksti on katkelma Y:n laulutestistä Z."
Heikki Poroila
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi....
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
Näyttelijä Rabbe Smedlund on ollut mukana ääninäyttelijänä monissa lastenohjelmissa, animaatiosarjoissa ja dokumenttiohjelmissa ja kuunnelmissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rabbe_Smedlund
Äänikirjojakin hän on lukenut useita. Finna-hakupalvelun mukaan lastenkirjoja. https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Myös Mikko Mallikas -kirjoja on saatavissa Rabbe Smedlundin lukemina https://catalog-fi.nextory.com/kategoria/kaikki-kirjat/lukija/rabbe-sme…
Mainitsemiesi satukirjojen lisäksi Weilin + Göös julkaisi 1970-luvulla myös nämä isokokoiset satukirjat:
- Afrikkalaisia satuja (1973)
- Pohjoismaisia satuja (1974)
- Satuja Etelämeren saarilta (1980)
- Intiaanisatuja (2. ja 3. painos ilmestyi 70-luvulla)
- Eläinsatuja (1973)
Osa kirjoista kuuluu Maailman satuaarteita -sarjaan.
Vuonna 1968 ilmestyi Satukaruselli, jossa on moderneja tsekkiläisiä satuja.
Aasialaisia kansansatuja ilmestyi vuonna 1978, mutta se on hieman pienikokoisempi kuin edellä mainitut kirjat.
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
