Kortitemppukirjoja löydät seuraavasti:
Ota esille kirjaston aineistohaku osoite: http://www.helmet.fi/
Napsauta sivulta kohtaa Aihe, kirjoita tämän jälkeen hakusanaksi valkoiseen palkkiin korttitemput. Saat tämän jälkeen esille sivun jossa on lista kirjoista joissa on korttitemppuja.
Kun napsautat hiirellä kirjan nimeä saat esille sivun, joka kertoo missä kirjastoissa kirja on. Mikäli haluat varata kirjan voit tehdä sen napsauttamalla Varaus-painiketta. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimesi, kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun eli pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia saat sen käymällä kirjastossa, ota henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti mukaan, tunnusluvun aktivoi korttiisi kirjaston virkailija.
Varauksen voi tehdä myös...
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
Vänerissä on vettä 153 km3. Linkki Fakta om VänerVesi.fi sivustolla kerrotaan Suomen järvistä:"Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on toisin sanoen noin 235 miljardia tonnia. Vesimäärä kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän." Linkki vesi.fiSuomen järvissä on siis enemmän vettä kuin Ruotsin Vänerissä. Väite voi olla alkujaan yritys kuvailla Vänerin suurta kokoa ja syvyyttä. Suomen suuretkin järvet ovat matalampia kuin Väner Esim. Päijänne 15,39311967 km³ ja Kallavesi 4,6125 km³.
Kuvassa taitaa olla jalokuusi. Niissä kävyt kasvavat usein ylöspäin.
Kenties laji on Koreapihta. Puutarhakauppa kertoo siitä:
"KOKO: korkeus: 10-15m Leveys: 6-8m
KASVUVYÖHYKE: I - V
KUVAUS: Pihdat eli jalokuuset kasvavat avoimella paikalla tasaisiksi, alhaalta asti tuuheiksi. Oksat ja runko ovat sileät. Neulaset ovat lyhyet, litteät, alta vaaleammat (kaksi vaaleaa juovaa) ja voimakastuoksuiset. Kävyt kasvavat ylöspäin ja ovat tiiviitä sekä tylppäkärkisiä. Koreanpihta kasvattaa jo melko nuorena koristeellisia, tylppäkärkisiä, violetin värisiä käpyjä, jotka muuttuvat ruskeiksi. Hidaskasvuinen.
HOITO: Helppo hoitoinen. Tasainen kastelu istuttamisen jälkeen. ...
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym.
Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta.
Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet .
Uudemmasta...
Hei!
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi. Käännyimme asiassa alan tutkimuslaitoksen Åbo Akademin asiantuntijan puoleen ja kysyimme
häneltä. Hän vastasi, että suola ei tule loppumaan merestä, koska suolaa huuhtoutuu kallio- ja maaperästä mereen veden mukana,
eikä sitä poistu merestä niin paljon, että se loppuisi tai edes vähenisi.
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
"Hypättiin hyrrien selkään ja lähdettiin vilistämään yksitoikkoista oilinkia (oilingiksi sanotaan kauvan jatkuvaa suoraa maantietä – ojelmusta). Se on ikävimpiä taipaleita tämä väli Utajärveltä Sanginkylään. Ei mitään vaihtelua silmälle, ei mitään muodon muutosta: alastonta, hedelmätöntä rämettä koko seutu. Mieli käy ilottomaksi, sydän toivottoman tyhjäksi tällaista erämaata vaeltaessa. Täytyy olla pilkkopimeä sitä kulkiessa, silloin ei erämaan surkeus sieluun niin pure..."
Ilmari Kianto kuvaa taivalta Utajärveltä Sanginkylään kirjoituksessaan Polkupyörällä kotiin. Se sisältyy hänen vuonna 1904 julkaistuun kirjaansa Nuoren miehen kädestä : kokoelma mielialoja. Tämän lisäksi teksti on mukana Kiannon Valittujen teosten ensimmäisessä...
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Täysin yhdenmukaista linjaa aakkostukseen kirjastoilta ei tietenkään löydy, mutta Suomessa kirjastot aakkostavat pitkälti standardin SFS 4600 mukaisesti: https://www.jkorpela.fi/abc.htmlToisin sanoen vastaukset kysymyksiisi ovat seuraavanlaiset: Numerot tulevat aakkostuksessa omana kategorianaan ennen kirjaimia. Sanaväli tulee aakkostuksessa ennen mitään merkkiä. Ajatusviiva on toiminnallisesti sanaväli, joten myös se tulee ennen mitään merkkiä (joten esimerkiksi nimekkeessä "Suomi–viro-suursanakirja" esiintyy aakkostuksen kannalta väli). Väliviivaa (kuten sanassa "oppi-isä") ei kuitenkaan huomioida aakkostuksessa, eikä huomioida mitään muutakaan merkkiä, kuten @, ?, / tai #.
Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka.
Suomalaisia harvinaisempia kuuta tarkoittavia nimiä ovat Kuutamo, Kuutar ja Kuunsäde.
Jos laajennetaan muihin kieliin, alkaa nimistöä jo löytyä enemmän. Ja jos vielä otetaan muidenkin planeettojen kuut mukaan, alkaa valinnanvaraa olla jo aika paljon (Janus, Helene, Larissa, jne.).
Netissä on lukuisia erilaisia englanninkielisiä nimisivustoja, joihin kannattaa tutustua. Tässä muutama esimerkki:
http://www.meaning-of-names.com/search/index.asp?nm=moon&stype=1
https://nameberry.com/list/685/names-that-mean-moon?all=1
https://www.momjunction.com/articles/baby-names-that-mean-moon_00395982/
https://www.babycentre.co.uk/a25005337/baby-names-inspired-by-the-solar…
Muut lähteet:
https://lapsennimi.com/luontonimet/
https...
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbes julkaisee vuosittain listaa maailman varakkaimmista henkilöistä. Suomalaisista korkeimmalla sijalla tuolla listalla on jo useita vuosia ollut Koneen Antti Herlin, joka vuonna 2018 oli 4,2 miljardin dollarin omaisuudellaan sijalla 514. Tämän vuoden listausta ei vielä ole saatavissa, mutta Forbesin sivulta löytyy real time -listaus, jossa Herlinin sijoitus näyttää hieman nousseen ja on nyt tätä kirjoittaessani 483. Omaisuus on tällä hetkellä 4,1 miljardia.
Forbesin listoja voi katsoa osoitteessa: https://www.forbes.com/billionaires/list/
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
