Etsimäsi kirja voisi olla David Bentley Hartin yhdessä poikansa Patrick Robert Hartin kanssa kirjoittama MacGorillanlinnan arvoitus (KimBook, 2020). Se on humoristinen, tyylilajin klassikoita kunnioittava, skotlantilaiseen linnaan sijoittuva kaikenikäisille sopiva dekkari, jonka kaikki keskushahmot ovat pehmoeläimiä. Myös Tim Davysin Amberville: Paluu alamaailmaan (Tammi, 2009) saattaisi olla etsimäsi kirja. Myös tässä, synkemmän sävyisessä rikoskertomuksessa tarinan hahmot ovat pehmoleluja.
Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lahtinen sanoo: – Mutta se mua kaikkein perkeleimmin nauratti, kun se naapuri juoksi katajapensaikkoon semmosta vasikankarkua. Minä paahdoin perään minkä mä kiväärillä kerkisin, muttei tommosella saatanan sohlolla mihinkään osaa.Lähde: Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. WSOY, 2019
Stressiä käsittelevässä kirjallisuudessa puhutaan akuutista stressivasteesta eli niin sanotusta "taistele tai pakene" -reaktiosta, jonka sympaattinen hermojärjestelmämme stressaavassa tilanteessa aktivoi. Taistele tai pakene -reaktio on kehittynyt ihmisille tuhansien vuosien saatossa. Aikoinaan ihmisen kohdatessa sapelihammaskissan tai muun vastaavan petoeläimen, seurauksena oli stressireaktio, jossa ihmisen oli välttämätöntä tehdä nopea päätös siitä, pakeneeko hän paikalta mahdollisimman nopeasti vai taisteleeko petoeläintä vastaan. Nykyään ihmisen keho reagoi stressitilanteessa samankaltaisesti, vaikka uhkatilanne ei olisikaan yhtä vakava.Aina kun ihmiselle tapahtuu jotain uhkaavaa tai jännittävää, hengissä säilymiseen tähtäävä taistele...
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Oy Foto Ab:n Tampereen-liikkeen osoite vuonna 1946 oli Hämeenkatu 21. Valokuvan leiman osoite lienee Jussi Kankaan kotiosoite kuvan valmistamisen aikaan.Tampereella on kautta aikain ollut vain kaksi Tammelan- alkuista kadunnimeä: Tammelankatu ja Tammelan puistokatu. Kuvassa olisi mitä ilmeisimmin pitänyt lukea Tammelanp.k. – valokuvaajan leiman p:stä on jostain syystä jäänyt osa puuttumaan.Vuodesta 1984 Tammelan puistokadun yliopiston puoleinen osa on ollut nimeltään Yliopistonkatu; Jussi Kankaan ammoisen kotitalon osoite on nykyisin Yliopistonkatu 45. Valmistuessaan vuonna 1937 Tammelan puistokatu 45 ("Sorsapuistontalo") oli Tampereen suurin asuinrakennus. Sen kahdeksassa porraskäytävässä oli alun perin 116 asuntoa. Rakennuksen alkujaan...
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Tarkkaa aikaa tällaisille kielellisille muutoksille ei voi antaa.Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) osassa 2, J-K (1953) muoto yksikolmatta, kaksikolmatta "21, 22" jne. todetaan "melko harvinaiseksi", joten siitä voi jo päätellä, että jo 50-luvun alkupuolella käyttö ei ollut yleistä.
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Vastauksessani saman kysyjän toiseen kysymykseen Raamatun painattamisen vaikutuksesta puitten kaatamiseen on laskelmia kirjojen painatuksen vaikutuksesta. Kysymys aikakauslehdistä on vielä monin verroin monimutkaisempi ja kysyjän tarkoittamalla yleisellä tasolla täysin mahdoton vastata. Puhutaanko Suomesta vai koko maailmasta? Tarkoittaako kysyjä, että kaikki yhdenkin aikakauslehtitilauksen maksavista jättäisi valinnanvaraisesti yhden tilaamatta? Vai yhden aikakauslehden numeron?
Kukaan ei tiedä maailman kaikkien aikakauslehtien määrää. Vielä vaikeampi on määritellä mitään keskimääräistä fyysistä kokoa ja sivumäärää, jotka vaikuttavat radikaalisti painopaperin tarpeeseen. 100-sivuinen A5-kokoinen lehti kuluttaa yhtä paljon paperia kuin 50...
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuota Hjalmar Laxin teosta ”Erooko kirkko valtiosta” löydy mistään Suomen kirjastoista. Kyseessä lienee tosiaan hyvin harvinainen kirja, koska sitä ei ole Kansalliskirjaston kokoelmissakaan. Tuota kirjaa ja muita Laxin teoksia voisi yrittää löytää lähinnä antikvariaateista, joskaan tuollaisia ilmeisen pienilevikkisiä omakustanteita on antikvariaateistakin aika huonosti saatavilla. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Muitakaan Laxin teoksia ei löydy muista kirjastoista kuin Kansalliskirjastosta sekä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastoista. Osa...
Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen...
Digi- ja väestötietoviraston sivuilta löytyy tietoa sukunimen muuttamisesta ja sen ehdoista: dvv.fi/sukunimen-muuttaminenKohdassa "Minkälaista nimeä voin hakea? Keneltä tarvitsen suostumuksen?" lukee, että nimen voi saada käyttöönsä mm. jos "sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä".
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. ...
Kirja jota etsit on "Mostarin tien liftarit. Suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Tekijä on Luca Moconesi, nimi on Marco Casagranden "taiteilijanimi", ja Casagrande on myös kirjassa esiintyvä henkilö. Kirjan on julkaissut WSOY 1997.
