Virkayskä määritellään Timo Nurmen Uusi suomenkielen sanakirja (1998) teoksessa näin: "usein hermostuneisuudesta tms. johtuva kuiva yskä".
Yleisesti virkayskällä tarkoitetaan yskää, joka ei ole sairauden oire. Virkayskijä haluaa ehkä huomiota tai korostaa omaa asiaansa. Virkayskäisy voi olla myös tapa selvittää kurkkua ennen puheenvuoron alkua. Toisaalta virkayskällä voi myös peittää hämmennyksen hetkeä, kun ei heti keksi mitä sanoisi seuraavaksi.
Varsinaista alkuperää tälle sanonnalle en ikävä kyllä löytänyt, mutta nimi tietysti viittaa (ehkä tärkeilevän) virkamiehen yskäisyyn.
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen...
Viestistäsi ei ilmennyt, onko kyse vain suomenkielisestä aineistosta. Oletan kuitenkin, että haluat aineistoa, jota voi saatavissa Helmet-kirjastoista tai verkosta vapaasti. Ongelmana näissä vanhoissa kirjoissa on se, että teosten täsmällistä ilmestymisaikaa on vaikeaa tietää. Usein kirjoittajienkin elinaika tiedetään vain summittaisesti. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia. Tietoja on kerätty Helmet-tietokannasta, kustantajien mainoksista, Wikipediasta.
Seuraavat kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista
400-luku
Augustinus : Jumalan valtio. Osa 1. Suomentanut Heikki Koskenniemi. WSOY, 2005. Augustinus oli piispa ja kirkkoisä, joka eli 354 - 430. Jumalan valtakunnasta on ilmeisesti kirjoitettu 413-426
Augustinus :...
Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
Hei
OverDrive avautuu asiakkaille elokuun alussa ja tuolloin kirjautuminen onnistuu kirjastokortin numerolla.
Lisätietoja:
helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/Ekirjoja_ja_aanikirjoja_englanniksi_ja_r(1192)
Tämä on melko laaja kysymys. Minusta lukiolaiset voivat lukea nuorten kirjojen lisäksi melko lailla samoja kirjoja kuin aikuisetkin.
Hankinnat voisi tehdä niin, että pyytää kustantajilta syksyn 2011 ja kevään 2012 kirjakatalogit ja valitsee niistä.
Vantaan kirjasto on suunnitellut kirjallisuusdiplomit koululaisille. Heidän nettisivultaan voi käydä katsomassa, mitä he suosittelevat lukiolaisille. Osa näistä kirjoista on vielä myynnissä kirjakaupoissa. Klikkaa diplomi 5 lukiolaisille täältä:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjallisuusdiplomit
Netistä löytyy myös Netlibris-sivut, joka on verkossa toimiva koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekti. Sieltä löytyy myös kirjavinkkejä lukiolaisille http://db4.oph.fi/haut/netlibris/...
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Kyseessä saattaisi olla Erwin Moserin kirja Lumimies, joka on ilmestynyt vuonna 1988. Siinä on tarina Mäyrän luolassa, jossa on savuava piippu. Hiiret ovat Manne ja Vili - toinen on ruskea, toinen harmaa. Hiirillä on hoikat, pitkät jalat ja kädet.
Manne ja Vili -sarjassa ilmestyi myös kolme muuta kirjaa: Lentävä hattu, Puunrunkotalo ja Suuri sieni. Kaikki kirjat ovat melko pienikokoisia.
Olipa haasteellinen kysymys, kaunokirjallisten teosten tunnistaminen edellyttäisi usein omakohtaista lukukokemusta. Kirjan jäljittämistä auttaisi myös tieto siitä, milloin kirja on luettu.
Etsin teosta HelMet -aineistohausta esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä: internet, maallemuutto, rakastuminen, sisarukset, maaseuturomaanit, viih-dekirjallisuus...
Kuvaukseen täysin sopivaa teosta en onnistunut löytämään. Kirjastoammattilaisten postituslistan kautta saimme seuraavia ehdotuksia:
Kivelä, Anneli, Kotiin Katajamäelle, Karisto, 2010.
Rask, Regina, Hyvä Naapuri, Otava, 2007.
Lehtinen, Tuija, Kolme miestä netissä, Otava, 2010.
Selailun perusteella Raskin kirja olisi ehkä lähinnä kuvaustasi.
Teosten saatavuuden voit...
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Tämän rivitaloyhtiöt päättävät itse. Taloyhtiö voi teetättää työn ulkopuolisella toimijalla, mikä tietysti maksaa ja nostaa hieman yhtiövastiketta. Toinen vaihtoehto on tehdä lumityöt itse, eli joka asunnolla on omat vuoroviikkonsa milloin tehdään lumityöt.
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-...
