Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html...
Tässä alla muutamia kirjavinkkejä, toivottavasti löydät niistä kiinnostavia. Kirjat saa lainaan kirjastosta. Lisää löytyy esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta. http://www.kirjasampo.fi/fi Kirjoita hakuruutuun paranormaalit ilmiöt tai kummitukset.
- Ihmissatama / John Ajvide Lindqvist
- Hänen varjonsa tarina / Niffenegger, Audrey
- Kuinka kuolleita käsitellään / Ajvide Lindqvist, John
- Lumottu / Deborah Harkness
- Yömyrsky / Johan Theorin
- Veren perintö / Harris, Charlaine
- Tositarinoita kummituksista / kirjoittaneet Paul Dowswell ja Tony Allan
- Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia / Joe Hill
- Jokin kumma meissä / Fran Dorf
- Kartanossa kummittelee : romaani / Michaels, Barbara...
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Kysymyksen sitaatti ei ole Franz Kafkan tekstiä, vaan se on peräisin Noah Tavlinin analyysistä What makes something "Kafkaesque"? Valmista käännöstä sille ei valitettavasti ole.
What makes something "Kafkaesque"? - Noah Tavlin | TED-Ed (sitaatti kohdassa 4:26–4:31)
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Sinun kannattaa silmäillä läpi ne kirjat, jotka saat kun haet HelMet-tietokannasta Viron historian luokalla 973.1: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=973.1&searchsco… Sinun kannattaa rajata yllä olevasta linkistä saatavaa hakutulosta seuraavasti:
1) napsauta painiketta Rajaa/Järjestä hakua,
2) napsauta lokerosta Aineisto: kirjat,
3) napsauta lokerosta Kieli: suomi (paitsi jos haluat nähdäksesi myös muut kielet),
4) napsauta lokerosta Järjestys: uusimmat ensin,
5) napsauta painiketta Jatka.
Suoraa linkkiä valmiiksi rajattuun hakutulokseen ei valitettavasti voi antaa.
Tuosta nimekejoukosta löytynee sinua kiinnostavia kirjoja. Valitsin niistä muutaman hiukan erilaisen kirjan, joiden kuvittelisin olevan...
Tekijänoikeuslain 19 §:n mukaan kirjasto tarvitsee elokuvien lainaamiseen erillisen luvan. Käytännössä se tapahtuu ostamalla DVD-elokuvan mukana lainauslisenssi, minkä vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat yleensä kalliimpia kuin kaupasta ostetut. Sama koskee myös tietokoneohjelmia, mutta EU:n tuomioistuimen päätöksellä konsolipelejä se ei koske. Tuosta päätöksestä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset/ajankohtaista/eun-tuomioistuin-mahdo….
Ymmärtääkseni samat säännöt koskevat myös vankilakirjastoja, sillä tekijänoikeuslaissa ei ole säädettyä niitä koskevia poikkeuksia kuin 15 §:ssä, joka antaa vankiloille luvan ”valmistaa kappaleita äänen ja kuvan tallentamisen avulla laitoksessa lyhyen ajan kuluessa...
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Hei!
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanoilla valehtelu ja kuvakirjat
kuusi teosta: Campanella, Marco: Hermanni Hiiri huijaa, Eriksson, Eva: Helmi käy kaupassa, Harainen, Pirkko: Älä narraa, Emma!, Rankin, Laura: Roosan pikku valhe, Robberecht, Thierry: Saara ja pikku kummitukset ja Mayfield, Sue: Neljä Jaakkoa (tämä on tosin helppolukuinen kirja, mutta siinä on paljon kuvitusta).
Lisäksi Tampereen kirjastoissa on luettavissa (ei siis kotiin lainattavissa) Mervi Kosken 3-osainen hakuteos: Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa. Näistä Kosken kirjoista löytyy aiheesta seuraavat teokset: Huhta, Marja-Liisa: Hilarius ja Loru-Liisa,
Ryden, Inger: Miian karkumatka, Tharlett, Eve: Samuel...
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Rantamatarasta tai muista mataroista ei löydy tietoa Myrkytystietokeskuksen hausta osoitteesta Myrkytystietokeskus | HUS. Jättäisin sen syömättä, sillä sitä ei suositella syötäväksi yhdessäkään lukemassani villivihanneksia käsittelevässä opuksessa. Yleisesti ottaen kannattaa syödä vain kasveja, joiden myrkyttömyydestä on aivan varma ja jotka tunnistaa varmasti.
Soitin vielä myrkytystietokeskukseen, eivätkä hekään löytäneet kasvista mitään tietoa. Myös ammattilaisen neuvo oli "En kokeilisi ensimmäisenä. Vaikka kasvi ei olisi myrkyllisen, se voi aiheuttaa vatsavaivoja tai allergiaoireita"
Tuoksumatarasta Luontoportti sivustolla on jonkin verran tietoa myös ravintokasvina. (Kasvi on kuitenkin eri kuin Rantamatara.) "Tuoreena...
Hei!
Olettekin itse löytänyt erinomaiselta kuulostavia lähteitä tätä aihepiiriä koskien, joten ihan ensiksi kehotan hyödyntämään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelua. Kaikki kolme mainitsemaanne kirjaa ovat tilattavissa neljän euron hintaan per kappale. 'Making sense of cultural revolution culture' on tilattavissa Ruotsista Tukholman yliopiston 'Frescati'- kirjastosta ( https://libris.kb.se/bib/13888783 ) ja kaksi muuta taas Kuopion varastokirjastosta. ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1293475 ) ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1808688 ) HelMet:in aloitussivulta löytyy vasemmasta yläkulmasta 'kirjastot ja palvelut' ja sieltä 'kaukopalvelu', josta löytyy täytettävä ja sähköisesti...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
