Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston
http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta.
Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen
huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p…
Lähellä niitä...
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Kari Lehtosalon kirjoittama Merenkulkuoppilaitosten opetussanasto ei löytynyt kirjastojen tietokannoista, koska sitä ei ole julkaistu. Lehtosalo on kirjoittanut merimieslangin opetusmonisteen Helsingin merenkulkuoppilaitoksen oppilaille, mutta sanastoa ei ole työstetty julkaistuksi teokseksi ainakaan vielä.
Kirjastoista löytyy ainakin nämä kirjat:
Söderholm, Päivi - Vähäkyrö, Ilse, Nykymerenkulun sanakirja. Ajatus 1998.
Tissari, Erkki, Laivatieto. [Kotka] : Kotkan sopusointu , 1999
Knuutila, Japo, Merimiehet ja matkojen horisontit = Seamen and the horizon of voyages ; [... valokuvat ... Japo Knuutila ... et al.]. Helsinki : Musta taide , 2006
Tissari, Erkki, Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. [Kotka] : Kotkan sopusointu , [2000]
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
Kokeile Sanojen aika kirjailijatietokantaa: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Voit hakea useilla eri tavoilla (hakupainike on sivun yläosassa). Hae vaikkapa kirjailijoita ja valitse asiasanaksi "nuoret". Tai hae suoraan teoksia ja valitse sopiva asiasana. Sanojen ajasta saat myös tarkempaa tietoja kirjailijoista ja kirjoista, arvosteluja ja linkkejä.
Verkosta löytyy myös suosituslistoja ja luetteloita aihepiireittäin, esimerkiksi:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kirjaluettelot.shtml
http://haku.netlibris.fi/kirjat/search3.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/murkut.htm
http://www.kuopio.fi/kirjasto/Nuoret/nuoret.htm
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Kuntien kirjastot toimivat itsenäisesti, eli jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa valitsee aineistonsa itse, ja myytävää on siis tarjottava jokaiselle erikseen. Kunnankirjastojen yhteystiedot voit saada excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta, ja hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä.
