Aurelius Augustinuksen säilynyt kirjallinen tuotanto sisältyy täydellisimmässä laitoksessa 16 tukevaan niteeseen. Useimmat hänen teoksensa ovat syntyneet kiistakirjoituksina, vastauksina esille nousseisiin kysymyksiin tai sielunhoidollisiin tarpeisiin. Suomeksi ovat ilmestyneet: 1)Tunnustukset/Confessiones (viim. painos v. 2003), 2)Jumalan valtio 1/De civitate Dei (10 ensimmäistä kirjaa, kirjat 11-22 suomentamatta), 3)Henki ja kirjain/De spiritu et littera, 4)Herramme vuorisaarna/De sermone Domini in monte, 5)Usko, toivo ja rakkaus/De fide spe et caritate, 6)Saarnoja ja 7)Pääsiäispuheita. Osa suomentamattomista kirjoista on peräisin ajalta ennen hänen lopullista kääntymistään kristinuskoon (v. 386). On vaikea sanoa, missä hän on käsitellyt...
Valitettavasti kaukolainaa ei voi tilata muualta, jos nimeken on HelMet-kirjastolla jo olemassa - eikä silloinkaan, vaikka kaikki HelMetin niteet olisivat lainassa, kuten nyt tässä tapauksessa.
Vaihtoehdot ovat joko tehdä varaus HelMetin nimekkeeseen (niteitä on 34 kpl eikä tällä hetkellä ollenkaan varausjonoa, joten jokin niteistä kyllä vapautuu lähiaikoina) tai kysellä muista kirjastoista.
Oppilaitoskirjastoista kyseistä kirjaa kyllä löytää. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto omistaa kyseistä nimekettä 86 kpl kahden viikon lainalla, joista tällä hetkellä on kaksi hyllyssä. Lisäksi Opiskelijakirjastossa näyttää olevan kahden vuorokauden pikalaina myös hyllyssä. Saat kirjan varaamalla melko nopeasti HelMet-kirjastosta,...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon nykykäsityksen mukaan n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään suuren asteroidin törmäämistä maapalloon. Toinen mahdollinen syy voi olla tappava virus. Myös tulivuorenpurkaus voi selittää sukupuuton. Nykykäsityksen mukaan linnut voivat olla dinosaurusten suoria jälkeläisiä, joten ehkäpä dinosauruksia tässä mielessä yhä onkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dinosaurukset
http://tieku.fi/luonto/menneisyyden-elaimet/mika-tappoi-hirmuliskot
Kyseinen runo sisältyy Kerttu-Kaarina Suosalmen kirjoittamaan satuun Tuo tyttö jota rakastan. Sadun voi lukea Kerttu-Kaarina Suosalmen teoksesta Sadun lintu ja Takkutukka: tarinoita pienistä tytöistä sekä satukokoelmasta Aurinkoiset kesäsadut.
Vanhimmat talvisodassa palvelukseen kutsutut ikäluokat olivat vuosina 1895-1897 syntyneet, mutta ne eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana. Siten talvisotaan osallistuminen tulisi kyseeseen lähinnä suojeluskuntajärjestössä, työvelvollisena tai upseerina, mutta viimeksi mainitussa tapauksessa kantakortin pitäisi löytyä.
Syntymävuodesta riippuen hänestä saattaa olla tietoja esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävässsä Päämajan linnoitusosaston arkistossa, johon sisältyvät linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto sekä linnoittajien henkilökortisto. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suojeluskunnan henkilökortti, jolla voi olla tietoja palveluksesta kotirintaman tehtävissä. Mahdollisesta työsuhteesta puolustusvoimiin saattaa olla...
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Alexia on lyhentymä nimestä Aleksandra, joka taas on Aleksanterin sisarnimi. Aleksanteri on alkuaan kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija' ja Aleksandra tarkoittaa siis puolustajatarta tai suojelijatarta.
Aleksandran nimipäivä on 11.9.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Lukemasi kirja voisi olla Robert Franklin Leslien Ystäväni Nahani - tosikertomus suden ja intiaanin ystävyydestä. Nahani on susilaumaa johtava suurikokoinen harmaa naarasusi. Kirja on ilmestynyt vuonna 1975.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1371085
Muita kiinnostavia kirjoja susista:
George, Jean Craighead, Susityttö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1256810
London, Jack, Susikoira
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1381423
Mowat, Farley, Älä hukkaa hauku
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1417487
PS. Löysin kirjat HelMetin tarkennetulla haulla; hakusanana susi ja rajaamalla haun ennen 1980 ilmestyneisiin suomenkielisiin kirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent....
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim....
Hei,
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi käyttää voimaa laajemmin ja tehokkaammin sen sijainnin ja pituuden ansiosta. ...
Runous ilmestyi alunperin Saaritsan kokoelmassa Syksyn runot (Kirjayhtymä, 1973). Lisäksi se on julkaistu kolmessa Saaritsan valittujen runojen kokoelmassa: Kuuden syksyn runot : antologia (Kirjayhtymä, 1974), Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983) ja Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (WSOY, 1998).
