Kustantamosta kerrottiin, että, omakustanteena julkaistua kirjaa voi tarjota myös "oikealle kustantajalle" mutta on harvinaista, että kustantajat kiinnostuisivat tällaisesta kirjasta tarpeeksi julkaistakseen sen uudelleen. Julkaisemattoman käsikirjoituksen tarjoaminen on aina parempi vaihtoehto.
Kollegalta tuli ehdotus, voisiko olla tämä?: Äidin rohkea päätös In God's Country, draama, Kanada, 2007) Judith Joseph pakenee viiden lapsensa kanssa moniavioisesta yhteisöstä, jonka kurimuksessa perhe on elänyt vuosia. Uusi elämä ulkomaailmassa katkeaa alkuunsa, kun Judithin naiivi 16-vuotias tytär karkaa takaisin lahkoon. 86 min. Ohjaus: John L'Ecuyer. Pääosissa: Kelly Rowan, Richard Burgi, Martha MacIsaac. Esitetty Suomessa televisiossa 2013.
Fiktio on siitä hankala elämänalue, että fiktiivisiä maailmoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole fiktion itsensä ulkopuolella: me lukijoina voimme yksittäisestä fiktiivisestä maailmasta tietää oikeastaan vain sen, mitä kertoja meille suvaitsee siitä kertoa. Jos Miina ja Manu -kirjat vaikenevat Miinan ja Manun vanhemmista, meidän on mahdotonta sanoa, ovatko he esimerkiksi kuolleet. Meidät on tuomittu kalvavaan epätietoisuuteen kaikesta siitä, mitä ei kerrota. Isovanhemmat kissakaksikolla on ja Sulo-eno, joten tuntuu luontevalta olettaa, että heillä on myös vanhemmat. Ovatko he hylänneet pentunsa? Eronneet ja lähteneet maailmalle? Kuolleet? Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittää. Se, mitä heille on tapahtunut, taitaa valitettavasti jäädä...
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja...
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti...
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,...
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Jokainen kunnankirjasto (kaupunginkirjasto) päättää lehtien tilausperiaatteistaan itsenäisesti, mitään valtakunnallista linjaa tai määräystä ei ole olemassa. Kirjaston johtaja viime kädessä päättää kaikista kokoelmatyön periaatteista, myös lehtien tilaamisesta.
Kysyjän mainitsema tilanne on kuitenkin tuttu useimmissa kirjastoissa. Kirjaston on käytännön syistä hankalaa sallia asiakkaiden vapaasti tilata lahjalehtiä kirjastoon. Kysymyksessäkin mainittu ideologis-uskonnollinen tasapuolisuus on yksi näkökohta, mutta ei ainoa. Varsinkin pienemmissä kirjastoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kovin suurelle lehtimäärälle, mikä usein pakottaa kirjaston itsensäkin keskittymään vain kaikkein kysytyimpiin lehtiin. Koska myös lahjoitetut vuosikerrat...
Jari P. Havian mukaan Gerry & The Pacemakers ei käynyt Suomessa 1960-luvulla. Ensimmäinen Suomen-vierailu tapahtui vasta 27.-29.08.1992. Yhtye esiintyi tuolloin Kokkolan jäähallissa Venetsialaisten aloituskonsertissa. Sen jälkeen Gerry kävi esiintymässä Suomessa vielä kaksi kertaa: Vuokatin Katinkullan "Back to the sixties" -viikonlopussa vuonna 1999 ja Turun Logomossa vuonna 2013.Lähde:Havia, Jari P.: Liverpoolista kajahtaa merseybeat! : Beatlesin aikalaiset : liverpoolilaisyhtyeiden tarinat ja menestys Suomessa (Tallinna-kustannus Oy, 2022)
Arto-tietokantaa voi käyttää yleensä vain kirjastoissa.
Suomen yliopistoilla, ammattikorkeakoulukirjastoilla ja yleisillä
kirjastoilla (myös Turun kaupunginkirjastolla) on lisenssi Linnea-tietokantoihin (ARTO, LINDA, MANDA,
VIOLA), joten niitä voi käyttää yliopistojen verkoissa ja mainituissa
kirjastoissa. Joissakin yliopistoissa tarjotaan mahdollisuus käyttää
tietokantoja myös etäkäyttäjänä - tiedustele aiheesta lisää omasta
yliopistostasi. Useilla yritys- ja erikoiskirjastoilla ym. on lisäksi erillisiä
käyttösopimuksia. Turun kaupunginkirjastoon tilatut ja varastoidut lehdet löytyvät
kirjaston kotisivun lehtiluettelosta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Hyvältä näyttää, Sarah J. Maasin Suomen kustantaja Gummerukselta kerrottiin: "On tulossa suomeksi! Julkaisemme tosin ensin Maasin tulevat jatko-osat Valtakunta-sarjalle. Assassin’s Blade tulee siis viimeisintään alkuvuonna 2028. Sama suomentaja suomentaa kaikki Maasin kirjat, siksi julkaisutahti on tietynlainen."
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Yliopisto-lehteen kirjoittamassaan arvostelussa Arendtin kirjasta Eichmann Jerusalemissa Herman Raivio käyttää ilmausta "kirjoituspöytämurhaaja, byrokraattinen surmaaja" ilmeisenä viittauksena kirjailijaan liitettyyn termiin Schreibtischtäter. Alun perin vuonna 1963 julkaistussa teoksessa sitä ei kuitenkaan esiinny lainkaan. Dan Grettonin kirja I you we them : journeys beyond evil, joka tekee selkoa termin taustasta, mainitsee Arendtin käyttäneen sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1966 Bert Naumannin Auschwitz-oikeudenkäyntejä käsittelevään kirjaan laatimassaan esipuheessa. Tässä se esiintyy Grettonin mukaan jo vakiintuneena ilmauksena, jonka merkitystä ei erikseen tarvitse selittää. Termin alullepanijaksi Gretton kuitenkin Arendtin...
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Soitin Toshiballe, jonka monitoimilaitteita meillä on täällä Ison omenan palvelutorilla.Asiantuntijat vakuuttivat, ettei koneiden muistitietoja pääse hakkeroimaan. Koneet kryptaavat tiedot ja ylikirjoittavat ne kolmasti hyvin lyhyellä viiveellä.Sukuselvityksesi ei siis voi päätyä sivullisten tietoon.
