Kirjassaan Kirjan kasvot : sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) Ville Hänninen kirjoittaa: "Painetun kirjan menestyminen markkinoilla edellyttää myös jatkossa sellaisia ideoita, joilla tuotteet erottuvat kilpailijoistaan niin, että niitä ei voi olla selaamatta. Ulkoasun pitää kiehtoa siinä missä sisällön."Kirjojen kannet kuvaavat omaa aikaansa ja heijastelevat sen tyylivirtauksia. Kirjan kasvot luotaa suomalaisen kirjankansitaiteen vaiheita vuosina 1917–2017; Hänninen nostaa esiin yhden kannen jokaiselta vuodelta, esittelee ja analysoi. Kirjan tuoreimmassa poiminnassa (Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani) tekijän etunimessä käytetyn kirjasinlajin kokoa voisi kaiketikin luonnehtia "valtavan isoksi". Avainsana Hännisen Elämäni...
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est...
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Kirjassa Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet (1995), sivulla 108, on vähän parempi kuva Penttilän hovin päärakennuksesta, sen julkisivusta.
Joensuun kaupunki on tehnyt Penttilän seudun suunnittelua. Penttilänrannan kaavamuutosesitys III on luettavissa Joensuun kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/penttilanranta-iii . Siinä näkyvät ilmakuvassa Penttilän hovin alueen jäljellä olevat rakennukset ja miten ne tulevat sijoittumaan uudessa suunnitelmassa.
Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia.
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta,
kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/
Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope…
Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm
Utbildningsverketista eli...
Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Unkarin yritykset henkilökunnan suuruusluokan mukaan vuonna 2000:
O tai tuntematon: 558867
1-9: 258411
10-19: 15126
20-49: 8679
50-259: 4835
250 tai enemmän: 1106
Yrityksiä yhteensä: 847024.
Lähde: Statistical Yearbook of Hungary 2000, table 14.1 (Budapest: Hungarian Central Statistical Office, 2001).
EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (96/280/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 107/4) määrittelee PK-yritykset seuraavasti: " Pienet ja keskisuuret yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enint. 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27...
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja...
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä...
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Suomeksi löytyvät mm. seuraavat kirjat:
- Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä (2004)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1685467
- Laurie Helgoe: Introversion voima (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2059115
- Susan Cain: Hiljaiset : introverttien manifesti (2012)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2037244
- Philip G. Zimbardo: Ujous : mitä ujous on? (1978)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1597818
Helgoen ja Cainin kirjat löytyvät myös englanniksi. Niiden lisäksi englannin kielisiä ujoutta käsitteleviä kirjoja löytyy
-Ruth Searle: Overcoming shyness and social anxiety (2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1869400
- Oakes, Bor, Eriksen: Coping successfully with shyness (2012)...
