Parhaiten asia selviää kysymällä suoraan kustantajilta. Kustantamoillehan voi myös esittää toiveen siitä, että haluaisi kyseisen kirjan suomennettavaksi/julkaistavaksi. Näiden toimenpiteiden saamasta vastakaiusta ei tosin voi olla varma. Random Housen kirjoja ovat julkaisseet muun muassa Otava, Tammi ja WSOY.
Kustannustoimintaan paremmin perehtyneen työtoverini mukaan todennäköisyys kirjan ilmestymiselle Suomessa ei ole kovin suuri. Tässä hänen listaamiaan plussia ja miinuksia kirjan Suomessa julkaisemisen mahdollisuudelle:
+ kirjailija Pulitzer-palkittu
+ asia ajankohtainen Usan vaalien takia
- mistään ei löytynyt vinkkiä/ennakkotietoa siihen, että kirja olisi Suomessa käännösprosessissa - ja varmaan pitäisi jo sellaista olla, jos kirja...
Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
Kirjailija on nimeltään Sujata Massey ja hänen Japaniin sijoittuvissa kirjoissaan seikkailee antiikkikauppias ja amatöörietsivä Rei Shimura. Kirjoja on suomennettu tähän mennessä kahdeksan, ja niistä uusin on tämän vuoden huhtikuussa ilmestyvä Rei Shimura yakuzan jäljillä. Lisää tietoa kirjailijasta ja kirjoista löytyy kustantajan sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Laulu itsestäni on suomennettu kolmesti. Varhaisin suomennos on Ruohonlehtiä-kokoelmassa 1954 ilmestynyt Viljo Laitisen käännös. Arvo Turtiaisen kääntämänä runo ilmestyi vuonna 1965 kokoelmassa Ruohoa. Tuorein suomennos on Valitut runot -kokoelmassa 2007 ilmestynyt Markus Jääskeläisen käännös.
Laitinen:
(olen suuri, sisälläni on maailmoja.)
Turtiainen:
(olen rajaton, sisällän kaikkeuksia.)
Jääskeläinen:
(Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)
Kuopion kaupunginkirjastosta ei ikävä kyllä löydy enää noin vanhoja Suosikkeja. Mikäli Sinulta sujuu verkko-opiskelu, ohessa kuitenkin muutama hyvä linkki 'Travolta-tanssin' saloihin.
http://www.youtube.com/watch?v=HsdUyZTX1lY&feature=related
http://www.disco-disco.com/disco/steps.shtml
http://www.youtube.com/watch?v=f705E3_WSEk&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=-fp1WGoZO4A (paritanssiversio)
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hauilla "veneet korjaus" ja "veneet huolto".
Veneen huolto ja kunnostus - Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja
http://www.helmet.fi/record=b1667715~S9*fin
Puuvene : limisauma, tasasauma, ristiinlaminointi, korjaukset ja huolto http://www.helmet.fi/record=b1178985~S9*fin
Modern boat maintenance : the complete fiberglass boat manual
http://www.helmet.fi/record=b1062354~S9*fin
Glass-fibre boat repair / James Yates
http://www.helmet.fi/record=b1594244~S9*fin
Aiheesta löytyy tietoa myös www-sivulta
http://www.terpol.fi/ohjeet.htm
Keskustelua lasikuituveneen paikkaamisesta
http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?p=204315
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,...
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_7737322e53bcb3f53832e8ab08e39cc9&word=buffetti&list_id=3445, että ilmaus on peräisin ranskan sanasta buffet, jonka merkitys on ’buffetti, ruoka-astiakaappi’. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/buffetti?searchMode=all, että sanan buffetti merkitys on ’juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa’.Luulen, että merkitys on nykyään vain yksinkertaisesti laajentunut tuosta käsittämään myös tuollaisia urheiluseurojen myyntipisteitä, joissa ostetaan täsmätuotteet ja otetaan ne mukaan pöydästä. Sehän on kuitenkin omatoimista verrattuna ravintolaan...
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290
Kappale on ranskalaista alkuperää. Sen on säveltänyt André Popp ja sanoittanut Eddy Marnay. Alkuperäinen nimi on "Manchester et Liverpool". Ensimmäinen esittäjä oli Marie Laforêt vuonna 1966.
Kappale on hyvin tunnettu Venäjällä, sillä sävelmää käytettiin television säätiedotuksen tunnuksena 1970-luvulla.
Suomen kansallisdiskografia Violaan (https://finna.fi) on luetteloitu myös kappaleiden alkuperäiset tiedot, eli Poppin ja Marnayn nimet löytyvät sieltä, samoin kappaleen alkuperäinen nimi.
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
