Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet...
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana
Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa".
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
Lyhenne S.O.N.R. tarkoittaa Suomen opiskelevan nuorison raittiusliittoa. Vuonna 1906 perustetun liiton toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Vuonna 1970 sen nimi muuttui Koulunuorison raittiusliitoksi. Liiton lopettamisesta päätettiin kokouksessa 11.9.1977 ja yhdistysrekisterissä se purkautui vuonna 1979. Koulunuorison raittiusliiton hoitamaa raittiuskasvatustyötä jatkoi vuonna 1964 toimintansa aloittanut Raittiuskasvatusliitto (vuodesta 1988 Nuorisokasvatusliitto). Nuorisokasvatusliitto lopetettiin vuonna 1994 ja sen toiminta sulautettiin vasta perustettuun Terveys ry:hyn. Terveys ry lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa ja sen työtä jatkoi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.Toimijan tiedot - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia ...
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Todennäköisin selitys on, että kyse on eri koivulajeista. LuontoPortti-sivuston mukaan rauduskoivun silmut ovat ruskeita ja lehdet puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Hieskoivun silmut puolestaan voivat ruskean lisäksi toisinaan olla myös vihertäviä ja lehdet puhjetessaan aina vihreitä.
Lähteet:
LuontoPortti. https://luontoportti.com/. (Katsottu 26.4.2023)
Mainitun tyyppinen kädenlämmitin sisältää ylikylläistä natriumasetaattiliuosta geelinä. Liuoksessa kuumaan veteen on lisätty niin paljon suolaa kuin siihen tuossa lämpötilassa pystyy liukenemaan. Jäähtyessään kylläinen liuos muuttuu ylikylläiseksi eli siinä on enemmän natriumasetaattia kuin siihen voisi liueta. Ylikylläinen liuos on epävakaa ja pyrkii kiteytymään.
Kun metallilevyä taivutetaan, siitä irtoaa metallihiukkasia. Hiukkaset toimivat kiteytymispisteinä ja laukaisevat nopean kiteytymisreaktion natriumasetaattiliuoksessa. Natriumasetaatin muuntuminen kiteiseen muotoon on eksoterminen reaktio eli siinä vapautuu lämpöä. Jäähtynyt kädenlämmitin voidaan aktivoida uudelleen lämmittämällä sitä, jolloin geelin kiteet liukenevat...
Sukunimi Nivala juontuu talon nimestä. Nivala-nimisiä taloja tunnetaan 1700-luvun lopulta useilta paikkakunnilta erityisesti nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta, mutta myös muualta Suomesta. Nimen kantana on sana niva, jonka merkityksiä ovat virtapaikka joessa, koski ja joen ylityspaikka.
Mikkonen, Pirjo - Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava 2000. ISBN.951-1-14936-9).
Siikajokilaakson asutuksen synty.
Elokuva voisi olla seuraava
Låt den rätte komma in (2008)
Ystävät hämärän jälkeen (suomenkielinen nimi)
Ohjaus: Tomas Alfredson
Producent: John Nordling, Carl Molinder
Manus: John Ajvide Lindqvist
Förlaga: Låt den rätte komma in (Roman)
Foto: Hoyte van Hoytema
Medverkande: Kåre Hedebrant, Lina Leandersson, Per RagnarMer
Utmärkelser: Guldbagge, Festivalpris, Nominerad till Biopublikens prisMer
Filmtyp: Långfilm
Längd: 114 minuter
Åldersgräns: Tillåten från 15 år
Produktionsland: Sverige
Produktionsbolag: EFTI ABMer
Svensk distributör: Sandrew Metronome Distribution Sverige ABMer
Sverigepremiär: 2008-10-24
Suomen ensi-ilta
Pvm: 28.11.2008
Paikat: Helsinki: Tennispalatsi 12
Stockholmsförorten Blackeberg år 1982.
Oskar är 12 år och mobbad...
Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin. Yhdyssanan aitoenglantilainen merkitys on läpikotaisin englantilainen, perienglantilainen (vrt. aitosuomalainen, jolle Kielitoimiston sanakirja antaa merkitykset läpikotaisin suomalainen, perisuomalainen, supisuomalainen, aitosuomalaisuudelle ominainen, aitosuomalaisuuden kannattaja).
Erikseen kirjoitettuna merkitys vähän muuttuu: aito englantilainen on alkuperältään englantilainen, muttei välttämättä mitenkään tyypillinen englantilainen.
Oikeakielisyyskysymyksissä voi kääntyä myös Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston puoleen. Kielitoimistolla on neuvontapuhelin (020 781 3201), jossa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tarkemmat tiedot palvelusta: http://www.kotus.fi/index....
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
