Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
Vanhat ruotsalaiset kuukausien nimet olivat torsmånad (tammikuu), göjemånad (helmikuu), vårmånad tai ugglemånad (maaliskuu), gräsmånad (huhtikuu), blomstermånad (toukokuu), sommarmånad tai midsommarmånad (kesäkuu), hömånad (heinäkuu), skördemånad tai rötmånad (elokuu), höstmånad (syyskuu), slaktmånad (lokakuu), vintermånad (marraskuu) ja julmånad tai kristmånad (joulukuu).
Lähde: http://www.månad.nu/
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Heporaudan Seeritin rakkaudentie - mielikuvitusromaani toisilta tähdiltä, 1947.
https://www.risingshadow.fi/library/book/2701-seeritin-rakkaudentie
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä vinkattiin teosta David Morehousen Selvänäköinen soturi (Lootus- kirja 1998).
Liisa Laukkarisen kirjassa "Kuoleman huolenpito" (Gummerus, 1980, s. 67) on lyhyt runo, joka vastaa kuvaustasi. Runo alkaa: "Mitä hän ruusuilla". Silkkipaidan sijasta vainajalle puetaan flanellipaita. Kirjassa on muitakin isän kuolemaan liittyviä runoja.
Lyhenne KHL viittaa Kotieläinhoitajien Liittoon. Vuonna 1936 perustetun liiton toimisto sijaitsi Hämeenlinnassa osoitteessa Rauhankatu 4.
Finna-hakupalvelusta löytyy kaksi kuvaa, joissa ko. logo esiintyy. Kuvat ovat Suomen maatalousmuseon kokoelmista ja niissä mainitaan kuvien liittyvän Karjanhoitajaliittoon. Logo on kuitenkin sama.
https://finna.fi/Record/sarka.M016-1352
https://finna.fi/Record/sarka.M016-76163
Karjatalous-lehti 2/1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/897289?term=Kotiel%…
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Freddie Mercuryn muistokonsertti pidettiin Lontoon Wembley-stadionilla 20. huhtikuuta 1992. Helsingin Sanomien digiarkistoja tutkien selviää, että Suomen televisio esitti TV1-kanavalla taltioinnin konsertista 9.5.1992 klo 12.00. Uusintaesitys oli TV1-kanavalla 30.8.1992 klo 12.55.
Suorana lähetyksenä konsertin radioivat 20.4.1992 Radio City, Radio 957, Radio Auran Aallot, Rytmiradio, Radio Mega ja Radio Pori
Helsingin Sanomat arkistohaku
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki, joka sallii teosten lainaamisen kirjastosta. Poikkeuksena ovat elokuvat ja tietokoneohjelmat, joiden lainaamiseen ja kirjastossa esittämiseen täytyy saada lupa. Käyttöoikeudet on määritelty kahdella tavalla: 1) lainaus ainoastaan yksityiseen kotikäyttöön ja 2) lainaus yksityiseen kotikäyttöön sekä esittäminen kirjaston julkisissa tilaisuuksissa sallittu. Käyttöoikeudet näkyvät yleensä videotallenteiden teostiedoissa huomautusalueella. Esim. kirjaston videon "Retkiä Ranskaan" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainaus-, esitys- ja laitosoikeus. Sen sijaan kirjaston videossa "Grimmin satuja" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainausoikeus. Siis kun elokuvalla ei ole kohdan 2 oikeutta, sitä ei...
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Yrjö Jylhän ja Aale Tynnin käännös kyseistä runon pätkästä teoksessa "Tuhat laulujen vuotta - valikoima länsimaista lyriikkaa":
"niin moni kukka hehkuu salassa/ ja kylvää erämaahan tuoksuaan"
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
