Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien...
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Pirjo Mikkosen Sukunimet –kirjan mukaan sukunimeen Okkonen saattaa sisältyä etunimen Olavi kansanomainen muunnos Okko. Okko ja Okkonen on tunnettu sukunimenä jo 1500- ja 1600-luvuilla. Okkonen on yleinen sukunimi mm. Nurmeksessa, Joensuun seudulla, Sotkamon-Kajaanin alueella, Oulun tienoilla ja Kalajokilaaksossa. Lisää vanhoista lähteistä Mikkosen kirjassa.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Varaukset ovat noudettavissa vasta, kun olet saanut noutoilmoituksen. Sen jälkeen noutoaikaa on viikon verran, noutoilmoituksessa näkyy viimeinen noutopäivä.
Jos olet ensimmäisenä jonossa, saat seuraavaksi palautuvan teoksen. Jos teos on hyllyssä, saat sen ensimmäisenä.
Varaukset vanhentuvat yhden vuoden jälkeen, eli tänään 26.1.2021 tehty varaus poistuu 26.1.2022, jos sitä ei ole voitu siihen mennessä toimittaa.
Kyseistä sarjaa ei ole suomennettu.The sword of Shannara -trilogiaan kuuluu teokset The sword of Shannara, The elfstones of Shannara ja The wishsong of Shannara. Brooksilta on suomennettu Shannaran perintö -sarja: Shannaran jälkeläiset, Shannaran druidi, Shannaran kuningatar ja Shannaran talismaanit. The sword of Shannara -trilogiasta Wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Sword_of_Shannara_Trilogy sekä The Shannara Chronicles -sarjasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_Shannara_Chronicles
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Gail Carson Levinen kirjaa Ella enchanted ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Kirjan pohjalta tehty elokuva esitettiin Suomessa nimellä Lumottu Ella.
Englanninkielisenäkään kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta kirjakaupoista sitä voi tiedustella.
Gail Carson Levineltä on tähän mennessä suomennettu kaksi kirjaa, Keijut-sarjaan kuuluvat Lumottu maa vaarassa (2005) ja Lumottu taikasauva (2007).
3D-tulostus on ainakin toistaiseksi ilmaista Espoon kaupunginkirjastossa. (25.1.2022)
Tulostimen voi varata osoitteessa varaamo.espoo.fi. Tulostimia on Sellon, Tapiolan, Omenan, Soukan ja Entressen kirjastoissa. Tuon kokoiseen tulostukseen kannattaa varata vähintään 10 tuntia.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Anne Ricen kirjoja on suomennettu vain kolme, kirjat Veren vangit (1992, alkuteos Interview with the vampire), Vampyyri Lestat (1993, alk. The vampire Lestat) ja Kadotettujen kuningatar (1994, alk. The queen of the damned)
Kysymiäsi kirjoja ei siis ole (ainakaan vielä) julkaistu suomeksi.
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Juonikuvaus muistuttaa Danielle Steelin teosta "Ikuisesti sinun" (WSOY, 1979). Kirja on saatavilla Järvenpään kaupunginkirjastossa. Aikuistenosastolla teosta on 2 kappaletta ja varastossa yksi.
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena...
Pöyry-nimen taustaksi löytyy lähdekirjallisuudesta kaksi rinnakkaista teoriaa. Ralf Saxén on yhdistänyt laihialaisen talonnimen Pöyry muinaisskandinaaviseen miehen nimeen Biur. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä puolestaan on selittänyt sukunimen Pöyry vastaavasta tukan laatua ilmaisevasta sanasta.
Koska Pöyry-nimen vahvimmat esiintymisalueet ovat vastaavasti jakautuneet kahtaalle Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon, ei ole mahdotonta sekään, että molemmat tulkinnat pitävät paikkansa: kenties läntinen ja itäinen Pöyry ovat saaneet alkunsa eri tavalla – toinen muinaisskandinaavisesta erisnimestä, toinen kantajansa tukan laatua kuvaavasta sanasta. Pöyry-sana tosin tunnetaan merkityksessä 'pörröinen tukka' myös pohjoisella...
Soitin on latinalaisamerikkalaisiin lyömäsoittimiin erikoistuneen Latin Percussion -yhtiön perustajan Martin Cohenin kehittelemä "vibraslap". Se syntyi, kun rumpali Bob Rosengarden pyysi Cohenia kehittämään soittimen, jolla voisi korvata perinteisen hevosen leukaluusta tehdyn ja kalkkarokäärmeen kalistuksen tavoin ääntelevän tehostesoittimen.
Latin Percussion täytti 50 vuotta! | Riffi
Percussion How To: Vibraslap w/ Mark Shelton - YouTube
Tyköistuvien pannunlämmittimien ohjeita näyttää löytyvän etupäässä presso- ja Chemex-pannuille, joihin ei liity kahvia lämmittävää keitinosaa. Nämä kaksi ohjetta löytyi:Ravelry: Hario V60-02 Cozy pattern by Ami BalfourRavelry: Hario coffee cozy pattern by Bettina AakerhjelmPystyisikö niistä muokkaamaan omaan pannuun sopivaa lämmintintä?
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Joachim Mickwitzin kirjaa ei valitettavasti ole tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon, mutta kirja on saatavilla Museoviraston kirjastosta osoitteessa Nervanderinkatu 13. http://www.nba.fi/
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
