Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Valitettavasti emme ole löytäneet mitään näillä tiedoilla. Tietokannoista löytyy tietoa yleensä laulun nimellä, myös sanoilla laulun nimessä. On olemassa kirja, Nukkumatin ja unijukan seikkailuja (1924)joka on Aili Somersalon kirjoittama teos. Tässäkään kirjassa ei ole tuutilaulua. Voisiko tämä laulu olla oman perheen muunnelma kansanlausta?
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Etsimäsi kaltaista luetteloa tuskin löytyy mistään valmiina; tätä mieltä ovat olleet kaikki kollegat, joiden kanssa olen kysymystäsi pohtinut. Samaan viittaa myös se, ettei mistään muusta tähän palveluun osallistuvasta kirjastosta ole vastattu kysymykseesi määräajan kuluessa. Ilmeisesti työsi siis on varsin perustavanlaatuista tutkimusta.
Ehkä kannattaisi tutkia myös erilaisia nuottijulkaisuja. Monet runot ja runokäännöksethän ovat päätyneet laulutesteiksi, vaikkei niitä alunperin sellaisiksi oliskaan kirjoitettu. Jonkin verran apua saattaisi olla myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvistä Lauluhakemisto-nimisistä teoksista.
Oletko myös jo tutkinut aineistotietokantaa sillä tavoin, että rajoitat aineistoksi vain...
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita...
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
mustekala tarvitsee vettä hengittäkseen kiduksillaan. Ne voivat kuitenkin siirtyä jonkinlaisia matkoja maata pitkin. Nahan pysyessä kosteana mustekala voi ottaa jonkin verran happea ihonsa kautta (passiivinen diffuusio). Tämä lienee tehokkaampaa pienemmillä mustekaloilla, joilla ihon pinta-ala suhteessa massaan on suurempi. yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan mustekala voi olla kuivalla maalla ei voida antaa.
https://biology.stackexchange.com/questions/43456/how-long-can-an-octopus-survive-out-of-the-water
Kunnostus voi pidentää oikein tehtynä huonekalun käyttöikää tai antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnostaminen on vaativaa käsityötä. Antiikkisten tai arvokkaiden designhuonekalujen kunnostus ja entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten huomaan. Maalausta suunniteltaessa on syytä miettiä mihin huonekalua haluaa käyttää ja onko valittu väri sopusoinnussa vanhan kalusteen tunnelman kanssa. (Lähde: http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/huonekalujenkunnostus…)
Kirjallisuutta huonekalujen kunnostamisesta:
Klaveness, Ole-Andreas: Huonekalujen maalausopas (2005)
Höglund, Suvi: Korjaa ja entisöi huonekaluja (2008)
Fredlund, Jane: Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Näin kunnostat mummolan...
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Valfrid ja Valfridus ovat vanhoja nimiä. Alkuperä on muinaissaksalainen. Wal tarkoittaa taistelukenttä ja waltan tarkoitaa hallita, fried tarkoitaa rauhaa. Eurooppallaiseen nimistöön Valfridin on lähinnä tuonut monipuolisesti oppinut Walahfried Strabo(k. noin 849).
Suomen almanakassa nimi oli lyhyemmässä tai pitemmässä muodossa 1705 - 1928 12.10, ruotsalaisessa almanakassamme on tänä päivänä edelleen Valfrid.
Lue lisää kirjasta Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
Väylä
http://www.uta.fi/hyper/top/lai05.htm
http://www.jelppi.net/atk_ja_muu_informaatioteknologia.htm
Laajennusväylä / lisäkorttiväylä
http://poksat.poke.fi/~pelleri/emot.htm
Lisätietoja tietokoneen rakenteesta saat esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com hakusanoilla tietokoneen rakenne
Hyvää kirjallisutta aiheeseen:
Flyktman Reima
Inside PC
Paananen Juha
Tietotekniikan peruskirja 2000
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Ei löytynyt myös täältä netistä, Finna.fi:n kuvista tai hyllyssä olevista teoksista selaamalla,
Finna.fi:n kuvat, https://www.finna.fi/Search/Results?page=7&join=AND&bool0%5B%5D=AND&loo…
Alla olevistakaan ei ryijyn kuvaa löytynyt, mutta näistä paikoista voisi kysyä sekä mallista että arvosta:
Vuorelman perinnetekstiilit, https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/, yhteystiedot, https://www.vuorelma.net/lomake.html?id=1.
Ryijypalvelu RP Oy:stä https://www.ryijypalvelu-rp.fi/yhteydenotto.html.
Suomen käsityön ystävät, https://www.suomenkasityonystavat.fi/tuote-osasto/ryijyt
Ryijykirjoja:
Vuorelma-ryijy : kodin klassikko 2002
Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa 1999 Helmi Vuorelma.
Ryijykuvasto Ryijypalvelu-RP 2012...
