Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Laulu mustasta korpista löytyy Pirkko Saision Slava! Kunnia -näytelmätekstistä, joka julkaistiin kirjana 2015 (ntamo ja Suomen Kansallisteatteri). Nuotteja siinä ei valitettavasti ole.
Näytelmän koko nimi on Slava! Kunnia : oligarkkien ooppera ja se kertoo Venäjästä. Saision näytelmä Homo! esitettiin Kansallisteatterissa 2011 ja se puolestaan käsitteli seksuaalisia vähemmistöjä.
Laulu mustasta korpista oli tosiaan unohtumaton esitys Juha Mujeen ja Puntti Valtosen esittämänä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Turun itäisellä puolella nykyisen Urheilupuiston takana on jyrkkään kallioseinään päättyvien katujen ryhmä. Ilmeisesti kuvitellen tulevia louhintatöitä kolmelle niistä annettiin nimet kivi- ja vuorityömiehen sekä sepän ammatin nimityksistä. Katujen nimitykset liittyivät siis niiden sijaintiin ja läheiseen maastoon.
Nimien historia: Stenhuggare Gatan v. 1830 -> Kivenhakkajankatu - Stenhuggaresgatan v. 1897 -> Kivenhakkaajankatu - Stenhuggaregatan v. 1953
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)
Kun Suomi oli osa Venäjän keisakuntaa, Turku kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon. Kivenhakkaajille ja kivityömiehille löytyi töitä. Louhittua kiveä tarvittiin esimerkiksi katujen reunakivetyksissä...
Hei,
Tällainen vastaus Kaari-nimen alkuperään löytyy Anna-Liisa Haavikon kirjasta Kaari - Kirjailija Kaari Utrion elämä (Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Siltala: 2021), sivulta 26:
"Kaari-nimi oli isän toive, ja toinen nimi tuli äidiltä. Untamo oli ihastunut norjalaiseen Kaarina-nimen versioon, suomeksi se piti kirjoittaa Kaari."
Kaari Utrio itse kertoo Facebook-sivullaan 25.11.2022, että nimi, johon hänen isänsä ihastui, olikin Katariina. Norjankielinen muoto nimestä on Kari yhdellä a:lla, joten suomenkieliseen versioon piti lisätä toinen a.
En onnistunut löytämään päivän mukaisia soittolistoja kyseisiltä vuosilta, sillä äänilevyjen myyntiä ei ole tilastoitu ennen 1950-lukua. Kirjassa nimeltä Suomi soi. 4 : Suuri suomalainen listakirja (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuomi+soi+4&searchscope=9&SOR…) on kuitenkin jonkinlaisia listoja jo aikaisemmilta vuosilta. Sen mukaan vuoden 1945 myydyimpiä levyjä olivat:
Henry Theel: Hiljaa soivat balalaikat
Henry Theel, A. Aimo: Punaiset lehdet
Henry Theel: Tumma yö
Eero Väre: Siks oon mä suruinen
Vuoden 1955 singlemyyntilistojen kymmenen myydyimmän joukossa 1.6.-15.8. olivat:
Rosemary Clooney: Mambo italiano
Olavi Virta: Mambo italiano
Maria Zamora: Oh, el baion
Metro-tytöt: Surujen kitara
Olavi Virta: Oh, el baion
Dean...
Arvelisin, että kaivattu kirja on WSOY:n Tiikerit-sarjassa vuonna 1978 julkaistu Stefan Wulin Sidarin peilisäteet (Rayons pour Sidar, 1971).
"Lorrain ja hänen kaksoisolentonsa robotti Lionel saavat vaativan tehtävän: heidän on matkattava Sidar-planeetalle ja torjuttava outojen avaruusolentojen xressiläisten vihamielinen hyökkäys."
Terra on neljän vuoden ajan yrittänyt saada Sidarin irrotettua Alfa Centaurin järjestelmästä ja liittää sen omaan aurinkojärjestelmäänsä. Sikäläinen tiedemiesryhmä on rakentanut kolmeen eri paikkaan Sidarissa tehtaita, joiden tarkoituksena on suistaa planeetta pois kiertoradaltaan. Prosessin käynnistämiseksi tarvitaan kaukosäädin, joka on kätketty hotelli Stellaan Gayamin kaupungissa.
Fyysikko Lorrainin ...
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen...
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköpostitse.
Ilman kirjastokorttia sähköoisenä on luettavissa jonkin verran vanhempaa kirjallisuutta:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/digikokoelma
https://www.helmet.fi/fi-FI
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link....
Espanjankielisiä lastenkirjoja on useiden Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmissa. Eniten espanjankielisiä lastenkirjoja on Käpylän, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa.
Tällä hetkellä asiakkaat eivät pääse tutkimaan kirjastojen hyllyjä, joten sinun kannattaa tehdä Helmetin kautta varauksia haluamastasi aineistosta. Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
Espanjankieliset lastenkirjat löydätesimerkiksi hakusanoilla kuvakirjat tai lastenkirjallisuus. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla kielen mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Valviran ohjeistuksen mukaan asiasta kannattaa aluksi keskustella hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, voit tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos olet tyytymätön muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/tyytymattomyys_hoitoon
Täältä voit tarkistaa mihin aluehallintovirastoon kuntasi kuuluu: https://avi.fi/tietoa-meista/aluehallintovirastot/kuntaluettelo-aluehallintovirastojen-toimialueista
Kantelun tekeminen aluehallintovirastoon: https://www.suomi.fi/palvelut/kantelun-tekeminen-aluehallintovirastoon-…
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan...
