Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. ...
Kysymyksestä ei tule esille, haetaanko lasten vai aikuisten kirjoja eli tarvitseeko lapsi välineitä kuolemanpelon kohtaamiseen vai tarvitseeko aikuinen tietoa, miten auttaa lasta. Myöskään lapsen ikä ei tule esille. Vastauksessani on nyt lähinnä lasten kuvakirjoja.
Tässä on joitakin lasten kuvakirjoja kuolemasta ja kuolemanpelosta: Timo Parvela: Tuleeko vaari vielä takaisin? (kuten nimikin sanoo, vaarin kuolema)
Mari Mörö: Surunappi (sisaruksen vaikea sairaus ja kuolema pikkuveljen pohdintojen kautta kerrottuna, tosi hyvä kirja jossa on pikkuveljen kuolemanpelkoa myös)
Ulf Nilsson: Leikitään hautajaisia (kuolleita pikkueläimiä ja surua elämän päättymisestä)
Ulf Nilsson: Adjö, Herr Muffin (marsuvaarin kuolema. Ihana kirja, jota ei ikävä...
Todennäköisin syy on, että teillä on maksamattomia maksuja vuosilta 2017-2018. Kirjastojärjestelmässä tehtiin eräajo vuodenvaihteessa, jossa kaikki joilla on pieniäkin maksamattomia maksuja joutuivat lainauskieltoon. Kortin saa jälleen toimimaan maksamalla maksut lhimpään kirjastoon.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Elias Lönnrotin äidinkielestä kerrotaan, että hänen lapsuudenperheensä kotikieli oli suomi. Kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui myöhemmin hänen pelkäämänsä äidinkielen siirto omassa perheessä. Poikansa kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat Lönnrotin kanssa ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä.
Lähde:
Majamaa, Raija: Lönnrot, Elias. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 1.11.2022)
http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002836
Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
