Tässä muutamia vinkkejä:
Purnabhadra: Viisi kirjaa viisaita satuja
Jha Kaj Kamal: Sininen päiväpeite - romaani
Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala
Hesse, Hermann: Siddhartha
Desai,Kiran: Hulabaloo hedelmätarhassa
Bromfield, Louis: Sateet tulivat
Seth, Vikram: Sopiva nuori mies
Frith, Nigel: Taru Krishnasta
Kaye, M. M.: Kuun varjon laakso
Murari, T.N.: Taj Mahal
Kaye, M.M.: Kaukaiset paviljongit
Papukaijakirja - lemmentarinoita muinaisesta Intiasta
Banerjee-Louhija, Nina: Intian helmi
Kyseinen kirja on suomennettu nimellä Rohkaiseva johtaja: Miten esimies palkitsee ja antaa tunnustusta. Vuoden 2001 painoksen on suomentanut Aaro Vakkuri ja kirjan sivulla 10 sanotaan lyhyesti: "Parhaat esimiehet osoittivat lämpöä ja muiden tunteista välittämistä paljon enemmän kuin alimman neljänneksen esimiehet. He pääsevät lähemmäs ihmisiä, ja he ovat selvästi avoimempia jakaessaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan kuin alimman neljänneksen esimiehet.". Sivulla 11 sanotaan:"Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei johtaminen on suosituimmuuskilpailua...mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi olemme tehokkaampia ja energisempiä niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ja pidämme heistä suhteessa siihen, mitä he saavat meidät...
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia...
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi...
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Hei!
Kansalliskirjasto on digitoinut Vaasa-lehden vuosilta 1902-1939 ja ne ovat vapaasti selattavissa. Täältä löydät: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0789-0745?display=…;
Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä työn alla vuosien 1940-1945 lehtien digitointi. En harmi kyllä osaa sanoa kauanko tässä projektissa menee.
Runo on Eino Leinon tekemä runo Aleksis Kivestä ja nimeltään Aleksis Kivi. Runossa on kaikkiaan 14 säkeistöä, joista kaksi ensimmäistä menee seuraavasti:
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui-
tuult oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Syksyn lapsilla kiire on-
päre pihdissä sammuu-
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.
Eino Leino: Sulle laulan, Karisto Oy 1979
Kysyjä tarkoittaa kysymyksellään varmaankin Yleisradiota. Yleisradion toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy.stä. Laissa todetaan, että Yleisradio ei voi tuottaa sponsoroitua ohjelmaa eikä näyttää mainoksia.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
Yleisradion eettisten ohjeiden mukaan piilomainonta ja tuotesijoittelu on kielletty. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/ylen-ohjelmatoiminnan-ja-sisaltojen-eettiset-ohjeet-ots
Se, että toimittaja kuvaa ohjelmaansa esimerkiksi kirkon edessä ei ole piitlomainontaa ellei toimittajalle tai Yleisradiolle makseta kuvauspaikan käytöstä. Näin ei yleensä ole. Jos ohjelmassa käsitellään uskontoon liittyvää asiaa, on pikemminkin luontevaa, että sen taustana on jokin asiaan liittyvä...
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Egyptin viljelyala henkeä kohden on yksi pienimmistä maailmassa. Asia on helposti ymmärrettävissä, sillä suurin osa Egyptin pinta-alasta muodostuu Saharan autiomaasta, ja väestö on kasvanut 1960-luvun vajaasta 30 miljoonasta tämän päivän yli 100 miljoonaan. Väestö ja viljelymaa keskittyvät Niilin varteen ja suistoon. Egypti on maailman suurin vehnäntuoja, eikä maalla ole mahdollisuutta paikata omalla tuotannolla nousseita vehnän maailmanmarkkinahintoja.
https://fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/riippuvuus-tuontivehnasta-kiusaa…
https://www.globalis.fi/Maat/egypti
https://www.indexmundi.com/agriculture/?country=eg&commodity=wheat&grap…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/ikiegypti/tausta
https://fi.wikipedia.org...
Kenties vastaus jota etsit on tämä? 26.5.2021 Kysy palvelusta:
"Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi...
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta...
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Paljon riippuu siitä, mitä taivaankannessa näkyy. Jos esimerkiksi kuu tai aurinko näkyy kuvassa, voidaan tästä jo mahdollisesti päätellä jotain: esimerkiksi auringon tietyt sijainnit suhteessa kuvaajaan ovat mahdollisia ainoastaan tietyillä leveyspiireillä. Useiden taivaankappaleiden - kuten tähtien - näkyminen kuvassa lisää mahdollisuutta määrittää tarkka sijainti huomattavasti, sillä tällöin on mahdollista arvioida taivaankappaleiden sijainteja suhteessa toisiinsa, eikä ainoastaan suhteessa kuvaajaan.Seuraavassa artikkelissa on sinua mahdollisesti kiinnostavaa tietoa erään tähtitieteilijän pyrkimyksistä arvioida esimerkiksi taideteosten ja historiallisten tapahtumien sijainteja taivaankappaleiden ja ajankohtien asettamien reunaehtojen...
Alexia on lyhentymä nimestä Aleksandra, joka taas on Aleksanterin sisarnimi. Aleksanteri on alkuaan kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija' ja Aleksandra tarkoittaa siis puolustajatarta tai suojelijatarta.
Aleksandran nimipäivä on 11.9.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Pieni Fátiman kaupunki Portugalissa on saanut nimensä mauriprinsessan mukaan, jonka ritari Gonçalo Hermingues vuonna 1158 ryösti ja otti vaimokseen. Fátima on tunnettu erityisesti kristittyjen pyhiinvaelluspaikkana. Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä noin vuonna 1917 kolmelle lapselle.
Islamilaisessa maailmassa esiintyvä Fatiman käsi eli hamsa-käsi tai hamesh-käsi puolestaan on alun perin Mesopotamiasta peräisin oleva symboli. Hamsa-amuletin uskotaan suojelevan omistajaansa. Vastaava symboli esiintyy myös juutalaisilla (Miriamin käsi) ja Levantin kristityillä (Marian käsi). Muslimeilla symboli on saanut nimensä profeetta Muhammadin tyttären Fatima Zahran mukaan.
Fátiman kaupunkia ja Fatiman käsi –symbolia yhdistää siis varsin...
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
