Rokon basiliski on tekoälyyn liittyvä ajatuskoe. Sen mukaan yli-inhimillinen tekoäly tulee tulevaisuudessa rankaisemaan niitä, jotka eivät ole edistäneet sen syntymistä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi -teoksen (2015, 146) mukaan sanonnan juuret ovat Disneyn vuoden 1967 Viidakkokirja-elokuvan suomennuksessa. Elokuvan alkukielisessä versiossa Baloo-karhu sanoo Bagheera-pantterille, että "well, man, what a beat". Baloon vuorosana kääntyi suomeksi muotoon "svengaa kuin hirvi".
Heta on Hedvig -nimen suomalainen lyhentymä.
Hedvig ("taistelijatar")on vanha saksalainen nimi, jossa kumpikin osa merkitsee taistelua.
Hetan nimipäivä on 15.10. Se on hyväntekeväisyyttä harjoittaneen samannimisen Sleesian herttuattaren muistopäivä. Ruotsalaisessa almanakassa on edelleen Hedvig tuona päivänä. Ruotsin historian merkittävin nimen kantaja oli Hedvig Eleonora, joka oli Kaarle X Kustaan puoliso. Hänen kunniakseen nimi on otettu almanakkaan Ruotsissa vuonna 1668. Suomalaisessa almanakassa se on korvattu Heta -nimellä 1890. Karjalan kannaksella Hetaksi on kutsuttu myös Helenaa ja Helkaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2. tark. p. 2001)
Uusi suomalainen nimikirja/ etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Charlotte on useissa maissa käytössä oleva muoto ranskalais-italialaista alkuperää olevasta nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin hellittelynimen Charlot ("pikku Kaarlo") vastaavaksi sisarnimeksi ("pikku Karla").
Ruotsi-Suomessa Charlotta otettiin almanakkaan 1772 kruununprinssi ja vuodesta 1809 kuningas Kaarle XIII:n kihlatun Hedvig Elisabet Charlottan kunniaksi. Suomalaisessa almanakassa nimi oli vuoteen 1928 asti; siitä lähtien nimen asuna on ollut Lotta. Ruotsalaisessa almanakassamme Charlotta on edelleen 12.5.
Charlotta on vanhastaan ollut tuttu nimi kuninkaallisten keskuudessa: Ranskan kuningasperheestä se löytyy jo 1400-luvulta, Tanskan 1600-luvulta ja Ruotsin 1700-luvun lopulta. Ruotsissa nimeä on käytetty 1600-...
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
"Hauki se makasi kaislikossa…" on Lauri Pohjanpään runo Dolce far niente. Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,...
Jalo on 1860-luvulla käyttöön tullut nimi, joka tuli almanakkaan vuonna 1908. Alkavalla suomalaisuuskaudella annettiin mielellään jotakin hyvää luonteenominaisuutta kuvaavia nimiä. - Ensimmäiset kirkonkirjoihin merkityt Jalot olivat Jalo Aatos Viini Vilhelm Schildt (s.1864) ja Jalo Villiam Järnefelt (s.1865). - Jalon tuttavallisia puhuttelunimiä ovat Jallu tai Jali.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kai Osaran Vaneriveneitä rakentamaan lienee ainoita pelkästään vaneriveneen rakentamista käsitteleviä kirjoja, mutta lisäksi aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita esim. seuraavista lehdistä:
"Yhden levyn jolla"/Kippari 1994:7, ss. 47 - 50
"Onni on omatekoinen vene : vanerivene uusin menetelmin"/Kippari 1999:9, ss. 42 - 46
"Ajatuksesta vesille muutamassa vuodessa : vaneriveneen valmistusta edistyneille vasta-alkajille"/Kippari 2000:1, ss. 30 - 32
"Vanerivene ompelemalla"/Tekniikan maailma 1992:8, ss. 36 - 43
"Vanerivene parhaimmillaan"/Vene 1982:1, ss. 56 - 58
"Kokemuksia PikaPika vaneriveneen teosta"/Vene 1997:9, ss. 94 - 95
Veneenrakennus kuuluu hyllyluokkaan 62.544, mistä löydät lisää kirjoja puuveneiden rakentamisesta. Internetistä...
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Vaihtoehtoja on kaksi: Schubertin laulu alkaa sanoin "Uinu, uinu, pieni kultahapsi" ja se löytyy ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 1 sivulta 135. Armas Järnefeltin Kehtolaulu alkaa sanoin "Uinu, uinu lapsi armain" ja sävelmä löytyy Suuresta toivelaulukirjasta numero 2 sivulta 20.
Oheisessa artikkelissa tarkastellaan sukupuolijakaumaa maailmassa (englanniksi)
https://ourworldindata.org/gender-ratio
Siinä kerrotaan mm. että poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, mutta naiset elävät pidempään kuin miehet ja muita syitä jakaumaan.
Artikkelissa on hyvä kartta, jossa näkyy naisten osuus kunkin valtion väestöstä vuonna 2020.
Maailmanpankin tilasto naisten osuudesta väestössä maittain (englanniksi)
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL.FE.ZS
Maalistan lopussa on vertailu maiden eri maakokonaisuuksien mukaan kuten esim. tulotason ja maan kehittyneisyyden mukaan.
On olemassa monia ns. helppolukuisia nuortenkirjoja, joissa on hiukan tavallista suurempi tekstitys ja jonkin verran myös kuvitusta mukana.
Kirjastossa voi pyytää virkailijalta selattavaksi luetteloita helppolukuisista kirjoista, joista näkee kattavasti tarjontaa: Esim. Härkönen: Lasten ja nuorten helppolukuiset kirjat. Helmet-verkkokirjastossa ( www.helmet.fi ) voi myös selata helppolukuisia kirjoja: Valitaan hakusanat-haku ja hakuruudun alapuolelta kohta "tarkenna hakua". Sen jälkeen valitaan kielivalkosta suomi ja kirjoitetaan hakuruutuun: helppolukuiset lastenkirjallisuus.
Suosittuja helppolukuisia ovat mm. Timo Parvelan Ella-kirjat ja Sinikka Nopolan Risto Räppääjä -kirjat.
Nykysuomen sanakirjan mukaan liha tarkoittaa nahan alla olevaa pehmeää lihaskudosta. Saman lähteen mukaan lihalla tarkoitetaan tavallisessa kielenkäytössä useimmiten ravinnoksi käytettävien nisäk-käiden tai lintujen (harvemmin kalojen tai äyriäisten) lihaskudosta. Ruokalistoissa kalan ja lihan esittäminen erilaisina asioina on järkevää siksi, että on olemassa paljon ihmisiä, jotka syövät vain joko kalaa tai nisäkkäiden ja lintujen lihaa. Osa ihmisistä on allergisia kalalle. Pescovegetaarinen ruokavalio, jossa käytetään kasvisten ohella kalaa, muttei nisäkkäitä tai lintuja on myös melko yleinen.
Ponitalleja on kaikkiaan noin 60 osaa ilmestynyt tähän mennessä. Vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan. Suomi 24:n keskustelusta selviää, että uusimmaassa Ponitalli-kirjassa he seurustelevat. Uusimmat sarjan kirjat ovat Haamujen talo, ilmestymisvuosi on tämä vuosi. Tornikallion vangit on ilmestynyt kesäkuussa Wikipedian mukaan.
Pääsiäinen on ollut huhtikuun lopussa viimeksi vuonna 2011, jolloin pitkäperjantai oli 22.4.2011. Vuonna 2000 pitkäperjantai oli 21.4. Helsingin yliopiston almanakka-arkistosta löytyvät kaikki 1900-luvun kalenterit. Kohdasta Kalentereita eri vuosille löytyvät 2000-luvun kalenterit. http://almanakka.helsinki.fi/
Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen.
Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna...
Muutamissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tosiaan käydä koiran kanssa, mutta Kallion kirjasto ei valitettavasti näihin kuulu. Esimerkkejä koirillekin sallituista kirjastoista ovat mm. Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto. Koirille sallittu -symbolin löydät Helmetistä kunkin kirjaston yhteystiedoista alimpana, kun klikkaat etusivun oranssista palkista auki kohdan kirjastot.
