Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
Suomessa julkaistun kirjallisuuden painostiedot voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Tietokantaan pääsee nettiyhteydellä sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica.htm . Tietokanta julkaistaan myös CD-ROM-levyinä. Fennica CD-ROM on käytettävissä kirjastoissa. Uudempien kirjojen tarkistukseen voi toki käyttää myös jonkun vapaakappalekirjaston kokoelmatietokantaa. Esim. Oulun yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeudet.
Uusimmat Mainonnan kansainväliset perussäännöt on vuodelta 1997 ja painettu samaan julkaisuun kuin Internet-mainonnan kansainväliset ohjeet (1998). Fennica CD-ROMilta tai Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula....
Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy teokseen "Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää". Sitä on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tampereella näyttäisi olevan teosta "Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää". Jos Julius Caesar ei ole tässä kokoelmassa (luultavasti ei olekaan), voit tehdä kaukolainatilauksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjastoon. Ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi!
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Jos ottaa tiukasti huomioon feminismin määritelmän, on liike saanut alkunsa 1848. "Feminismin ensimmäinen aalto voidaan tunnistaa globaalilla tasolla alkaneeksi vuonna 1848, kun New Yorkissa Yhdysvalloissa järjestettiin maailman ensimmäinen naisten ihmisoikeuksia koskeva kokous, Seneca Falls. Kokous koski yhtäläistä äänioikeusvaatimusta, mikä nähdään usein feminismin ensimmäisen aallon pääagendana." Linkki UN Women sivustolle.Tällä perusteella ensimmäisiä amerikkalaisia feministisiä kirjoja olisi Margaret Fuller (1810-1850): Woman in the Nineteenth Century. Margaret Fuller was an American journalist, critic, and women’s rights advocate. She is best known for her book “Woman in the Nineteenth Century,” which argued that women should be...
Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen...
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Merja ja Marvi Jalon Pappilan ponitytöt -sarjaa julkaisee Kustannusosakeyhtiö Tammi http://www.tammi.fi/index.html . Tammen lasten- ja nuortenkirjaosastolta kerrottiin, että tällä hetkellä sopimusta jatko-osien kirjoittamisesta ei ole tehty.
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
BTJ:n kärryjä ovat monet himoinneet, mutta niitä ei ole vielä poistomyyntiin asti joutunut. Ne ovat kovassa käytössä ja kestävätkin hyvin.
Kuvakirjan eräs kollega tunnisti kirjaksi Hanna ja huolinkainen (Hiawyn Oram, Tony Ross). Erinomainen lastenkirja. Ostin sen kummitytölleni lahjaksi aikanaan ja oli kuulemma lempikirja, jota piti lukea joka ilta, kirjoitti samainen kollega.
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
