Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
Nykysuomen sanakirjan mukaan rova tarkoittaa kivikkoa, kivikkoista ja harvametsäistä, Pohjois-Suomessa myös korkeaa maata. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja mainitsee muun muassa "rova metsän laidassa" ja "kivisen rovan päällä oli riihi". Geologisessa sanastossa rova merkitsee myös ahtojäiden muodostamaa röykkiötä.
Lähde: Nykysuomen sanakirjan yhdeksäs painos, osat 3 ja 4 (L-R), Wsoy, 1985
2. säe loppuu seuraavasti:
Mut laulajatar satakiel
nyt tenhoo laulullaan,
ja hamppuvarpu huilullaan
puhaltaa innoissaan.
3. säe:
Klaneettia rastas soittelee
ja korppi bassoa,
niin että metsä vapisee
sen synkkää soittoa.
On rummunlyöjä käkönen,
kas, kiuru lentelee
ja kaiken luonnon riemuksi
ilmoissa laulee.
4. säe:
Ja tikka johtaa soittoa,
on vallan innoissaan.
Hän tahtia nyt tarkkaa lyö
pitkällä nokallaan.
Mut jänö kulkewe kummissaan,
kun luonto laulaa, soi,
nyt hyttysetkin surisee
ja metsä huminoi.
Sanat löytyvät Suuri toivelaulukirja 11:sta. F-Kustannus Oy.
http://www.f-kustannus.fi/
Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Efodi, urim ja tummim liittyvät juutalaiseen ja vanhatestamentalliseen perinteeseen. Näitä jokaista kuvataan Mooseksen kirjoissa.
Heikki Palva selvittää sanojen merkitystä teoksessaan Raamatun tietosanasto (1995). Hänen mukaansa efodi oli kasukka, joka kuului Israelin ylipapille. Sen olkakappaleisiin oli kiinnitetty Jaakobin poikien nimet. Efodin käyttämisellä koettiin olevan pyhää voimaa, sillä siihen pukeutumalla tiedusteltiin Jumalan vastauksia yhteisöä askarruttaviin kysymyksiin. Palva toteaa myös, että ylipappi kantoi efodin päällä jalokivin koristeltua kilpeä, jonka taskussa pidettiin ennustamisen apuna käytettyjä jalokiviä. Näiden jalokivien nimet olivat urim ja tummim.
Palvan mukaan urim ja tummim tarkoittavat "kirkkautta" ja "...
Suomen runotar vuodelta 1965 tietää Täällä Pohjan tähden alla on nyt kotomaamme -runon nimeksi Kotomaamme ja Tekijäksi Juhana Fredrik Granlundin. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Laulun sävel on suomalainen kansansävelmä. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Syitä tähän emme saaneet selvitetyksi. Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Nuotit löytyvät esim. kokoelmista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Muutama poiminto levytyksistä:...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana tulee substantiivista
"auer", "autere" = Aamu, avaruus, ilma. Se tarkoittaa siis suunnilleen samaa kuin usvainen tai huuruinen,
esim. autereiset rannat, autereinen taivas.
Yhdysvalloilla ei ole pääministeriä. Yhdysvaltain presidentti on käytännössä sekä presidentti, että pääministeri, ja hänellä on enemmän valtaa kuin kenelläkään muulla länsimaisella presidentillä. Yhdysvalloilla ei ole samanlaista hallitustakaan kuin Suomessa, vaan presidentin kabinetti, jonka jäsenet johtavat eri hallintohaaroja. Kabinetin arvojärjestyksessä ensimmäisenä on varapresidentti, toisena ulkoministeri ja kolmantena valtiovarainministeri. Valkoisen talon omilta sivuilta löydät lisää tietoa aiheesta.
http://www.whitehouse.gov/government/
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Periaatteessa ihmisyys tarkoittaa sitä ominaisuuksien kirjoa, joka tekee ihmisestä ihmisen tai jonka avulla joku tunnistetaan ihmiseksi, aivan kuten punaisuudella viitataan siihen tiettyyn värisävyyn, joka tekee esineestä punaisen eli jonka avulla punainen esine erotetaan muunlaisista esineistä. Kun punaisuus on kohtalaisen helposti tunnistettavissa ja erotettavissa vaikkapa sinisyydestä näkökyvyn avulla, ihmisyys eli ihmisluonto on paljon hankalammin tavoitettavissa. Kysymys ihmisyydestä eli siitä, mitä ihminen on, on niin monimutkainen, että Immanuel Kant katsoi sen olevan jopa filosofian tärkeimmän ongelman.
Ihmisyyden olemusta voidaan etsiä ainakin kahdesta eri suunnasta. Toisaalta ihminen on elävä olento muiden elävien olentojen...
Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraavanlainen:
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2019)...
Runo ei ole Lauri Pohjanpään vaan Oiva Paloheimon. Runo on nimeltään Auttamaton Pekka. Runon Pekka arvelee villakoiraa jellonaksi eikä muuta mieltään, vaikka äiti toruu häntä uhmakkaaksi. Äiti pyytää Pekkaa pyytämään Jumalalta anteeksi uhmakkuuttaan. Runon lopussa s-kirjainta osaamaton Pekka kertoo Jumalan sanoneen näin: "Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin."
Runo on ilmestynyt Oiva Paloheimon kokoelmassa Vaeltava laulaja (1935). Se löytyy myös kokoelmasta Runot (1981). Runo löytyy myös lausuttuna LP-levyltä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja (Yrjö Jyrinkoski esittää). Kirjat ja levy löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Hei!
Laulun nimi on Juokse Kellokas ja sanat ovat seuravanlaiset:
Juokse kellokas
outamaita ja auvikoita kellokas, poroni, laukota noita. huu-a luu-a halinna luua halinna luua huu-a-i-lii.
laulun kuulen tunturituulen, kultani kutsuna jo kuulen sen. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii.
kello kilkkaa, jo valo vilkkaa, kellokas, hälle on silkki ja hilkka. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii. Laulu lienee joiku Utsjoelta ja ollut Koulun musiikki 8-9 oppikirjasssa.
Sanapari "lukuun ottamatta" kirjoitetaan erikseen. Kielitoimiston ohjeissa sanotaan, että jos sanaparin jälkiosana on sellainen verbimuoto kuin ottamatta, ollessa (ns. infinitiivi) tai oleva, otettu (ns. partisiippi), sanat kirjoitetaan yleensä erilleen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=390
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
