Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Selma on kelttiläinen, mm. skotlantilaisen James Macphersonin Ossianin lauluissa (1760-63) esiintyvä paikannimi Shelma (=kaunis näköala), joka teoksen saksankielisessä käännöksessä ymmärrettiin naisennimeksi. Suomessa Selman teki laajemmin tunnetuksi S. Topeliuksen runo Ljungblommor (1845). Myös ruotsalainen Selma Lagerlöf (1858-1940), joka sai etunimensä Franz Mikael Franzenin Selma-laulujen (1810) mukaan, lienee vaikuttanut nimen suosioon. Saksassa Selmaa on lisäksi pidetty lyhentymänä Anselmasta (Anselmin sisarnimi) ja Salomesta. Selma on myös islamilaisessa kulttuurissa käytetty naisen nimi, joka kirjoitetaan joskus muodossa Salma.
Suomalaisessa almanakassa Selma on ollut vuodesta 1857, ja nimi oli todella yleinen 1800-luvin lopussa ja...
Teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita (2000) sivulla 34 mainitaan Viisikko-sarjan lasten iäksi 10-12 vuotta. Teoksessa mainitaan lisäksi, että pojat käyttäytyvät hyvin aikuismaisesti ikäänsä nähden.
Viisikko-kirjoissahan ei kerrota täsmällistä ikää, mutta niissä kerrotaan, että Leo on vanhin, Dick ja Paula (Pauli) ovat seuraavat ja samanikäiset, Anne nuorin.
Tämän tarkemmin emme osaa sankareiden ikää kertoa.
Gummeruksen sivulla http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107 on kirjailijan suomennettu tuotanto:
Tunnelirotta 1998 (Black Echo)
Yöihmisiä 1999 (Trunk music)
Enkelten portaat 2000 (Angel's Flight)
Verivelka 2001 (Blood Work)
Mustempi kuin yö 2002 (A Darkness More Than Night)
Luukaupunki 2003 (City of Bones)
Betoniblondi (The Concrete Blond) 2004
Kadonnut valo (Lost Light) 2004
Runoilija (The Poet) 2005
Kuilun partaalla (The Narrows) 2005
Näistä Verivelka ja Runoilija eivät ole Harry Bosch -sarjaa
Kirjailijan teokset alkukielellä (listassa maininta Harry Bosch Novel) löytyy sivulta:
http://www.michaelconnelly.com/Book_Collection/book_collection.html
Helmet-aineistohausta kirjat löytyvät aihehaulla Bosch Harry http://...
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
Suomen Pankin neuvontapalvelu osasi vastata tähän kysymykseen kattavasti:
"Tilastokeskus julkaisee rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-2005 eurot vuoden 2006 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan vuoden x rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa muunnetaan vuoden x rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2006 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Vuoden 1956 1000 markkaa on rahanarvonkertoimen sen vuoden (0,0256) mukaan 25,60 euroa.
On hyvä muistaa, että rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa...
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä...
Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy sukunimi-kirjoja asiasanalla sukunimet.
Teoksessa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) sanotaan näin: "Juutinen ks. Juutilainen
Juutilainen
1800-luvun lopulla Juutilainen oli O. A. Kallion laskelmissa "toisen luokan" savolaisia suursukuja (edustajia 200-500). Savossa vanhin muoto Juutinen esiintyy nykyisin Iisalmella. Vanhoja merkintöjä Savosta: Joroisissa 1561 Joan Jutin - Juttin, Juvalla 1563 Ollij Jwtin - Jutinen, Rantasalmella 1564 Per Juttin - Jutinen. Savoon nimi lienee kulkeutunut Karjalasta. Esim. Viipurin linnassa on oleskellut juutteja 'juutinmaalaisia'. 1500-luvun lähteissä on useita merkintöjä lisänimestä Juuti. Saatuaan sukunimen tehtävän nimi on Karjalassakin vaihdellut muodoissa Juutinen...
Urho Willgrenistä ei löydy tietoa taiteilijamatrikkeleista. Hänen teoksiaan on myytävänä taidehuutokaupoissa ja gallerioissa. Taidepörssi 2003 –nimisestä julkaisusta saa selville hänen taulujensa hintatason. Taidekaupat antavat arviointiapua. Esim. Ten Art –nimisessä taidekaupassa www.tenart.fi on Willgrenin teoksia myytävänä. Kansainvälisellä sivulla web.artprice.com löytyy myös Willgrenin teoksia.
Siina ja Sina ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lyhentymiä siina-loppuisista nimistä (esim. Aleksina, Eufrosina, Fransiina, Rosina ym.) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka lyhentymänä sitä voidaan pitää.
Sinaida on legendan mukaan 1. vuosisadalla elänyt marttyyri, Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 11.10.
Aivan varmaa tietoa asiasta on vaikea löytää, mutta useita teorioita kylläkin. Arvoisa Kirsti vastaa samaiseen kysymykseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla 7.12.1997 tähän tapaan:
"Kynttilöiden poltto ikkunoilla ei ole merkityksetön tapa, vaan liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa täällä.
Sortovuosina kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle.
Marraskuussa 1919...
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta. Laitos taas on painotuotteen versio.
Uudistettu laitos poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos. Voi olla myös esim. Kalevalan kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Notariaatti on liike, joka ammattimaisesti välittää lainoja ja arvopaperien kauppaa. Notariaattiosasto on pankin osasto, jossa hoidetaan asiakkaiden juridisluonteisia asioita ja säilytetään arvopapereita yms.
Lähteinä on käytetty NetMotin kielitoimiston sanakirjaa ja Web-Factaa.
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,...
Vuosina 1945-1950 syntyneistä oli elossa 471 861 henkeä 31.12.2010. Vuonna 2009 vastaava luku oli 476 029, joista eläkeläisiä oli 229 715 (48 prosenttia). Lähteinä ovat StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne (1-vuotistaulut, 60-65 -vuotiaat), Tilastokeskus.
"Hauki se makasi kaislikossa…" on Lauri Pohjanpään runo Dolce far niente. Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
