Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Tampereen ympäristökunnissa kiertokouluja perustettiin rinnakkain "kiinteiden" koulujen kanssa. Tampereella kansakoulua edelsivät yksityiset lastenkoulut ja tehtaan koulut. Messukylässä, Pirkkalassa, Kangasalla, Lempäälässä, Pälkäneellä ja Vesilahdella ensimmäisiä kouluja olivat 1800-luvun alkupuolella aloittaneet Ahlmanin koulut, joista osa oli kiinteitä ja osa paikasta toiseen kiertäviä. Seurakuntien ja kuntien kiertokoulutoiminta käynnistyi monin paikoin vasta 1870- ja 1880-luvuilla. Se jatkui uuden oppivelvollisuuslain voimaantuloon saakka, joka määräsi alakansakoulut perustettaviksi myös maalaiskuntiin. Pirkkalassa kiertokoulut jatkoivat tämän jälkeenkin vielä vähän aikaa Jokismaan, Pinsiön ja Taivalkunnan piireissä, ja...
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Pikaisesti tulee mieleen ainakin kotimainen elokuva Vieraalla maalla. Romanttisessa komediassa mies on ihastunut maahanmuuttajien kielikurssin opettajaan.
Good morning, Vietnam -elokuvaan sisältyy mm. kohtauksia, joissa paikalliset opiskelevat englantia vauhdikkaan tiskijukan opastuksella. Klassikoista ainakin My Fair Lady käsittelee oppimista aikuisena.
Signeeraus saattaisi viitata taiteilija Kari Juvoseen (s. 1954), josta löytyy hiukan tietoa vuoden 1988 Suomen taiteilijat r.y. -matrikkelista (Suomen taiteilijat, 1988). Juvosen mainitaan tehneen opintomatkoja ja pitäneen näyttelyitä 1980-luvulla. Kuvituksena on hänen kaksi luontoaiheista maalausta.
Muista tutkimistani matrikkeleista ei löytynyt Juvosesta tietoja, joten ehkä hänen uransa ei ole kestänyt kovin kauan.
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Sipri on itse asiassa nimi, joka tulee nimestä Sigfrid. Muita nimen muotoja on ollut mm. Sifri, Sifferi ja Sipretti, ja nykykalenterin mukaan 15. helmikuuta vietetään Sipin nimipäivää.
Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto (1994) kerrotaan, että Pyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Suomessa piispa Henrikillä. Niimpä Pyhän Sigfridin muistopäivä 15. helmikuuta onkin ollut Skandinavian maissa merkittävä päivä, johon on liittynyt paljon uskomuksia ja sanontoja säähän liittyen. Esimerkiksi lumisade Siprin päivänä tiesi runsasta lumen tuloa, suojasää taas oli hyvän ja aikaisen kevään merkki.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (1986) listaa sanontoja, joita eri puolilla Suomea merkkipäiviin on liitetty. Siprinä...
Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Hyvä pohdiskelija! Suosittelen sinulle luettavaksi F.M Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Siinä lakitieteen ylioppilas Raskolnikov pohtii hieman samankaltaisia kysymyksiä ahtaassa komerohuoneessaan. Kenellä on oikeus kulkea jättiläisen askelin? Mikä on kenenkin olemassaolon tarkoitus?
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma...
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Seuraavista voisi löytyä tyylin ja aiheiden perusteella hengenheimolaisia:
Riikka Ala-Harja (esim. Tom Tom Tom), Juha Seppälä (esim. Supermarket), Tuuve Aro (esim. Harmia lämpöpatterista, Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Karmiina),Petri Tamminen (esim. kaikki teoksensa), Kreetta Onkeli (Ilonen talo, Beige), Hanna Hauru (Raaka, punainen marja, Eivätkä he koskaan hymyilleet) ja Maria Peura (Valon reunalla, On rakkautes ääretön). Jälkimmäiset kaksi ovat kirjoittaneet pohjoiseen Suomeen paikantuvaa proosaa. Murteella kirjoittavista ei tule yhtä absurdia ja groteskia huumoria tekevistä kotimaista proosavertailukohtaa mieleen, ulkomaisista suosittelen Daniel Harmsia.
Jos pidät Liksomin teosten monikulttuurisuudesta, niin listalta epäilemättä...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Holhoustoimilain 92§ määrää salassapitovelvollisuudesta seuraavaa:
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista:
1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2)...
Vuonna 1905 syntynyt Trojepolski tunnetaan kotimaassaan satiirikkona. Ainoa suomennettu teos Bim, mustakorva eroaa kirjailijan tuotannon päälinjoista. Se on runollinen ja tunteisiin vetoava kertomus koiran elämästä ja tinkimättömästä uskollisuudesta. Romaanin voi tulkita myös sosiaaliseksi ja psykologiseksi tutkielmaksi hyvästä ja pahasta. Bimin tarina on myös filmattu.
Lähde:
Oulun kaupunginkirjasto
http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/itaeuro2.html
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Ötökän tarkempaa lajia ei pysty näillä tiedoilla sanomaan. Jos kaali oli ulkomailla viljelty, hyönteinen voi olla myös sellainen, jota ei esiinny Suomessa.Tavallisia kaalin tuhohyönteisiä: https://www.syngenta.fi/kasvinsuojelu/karate-zeon/tuholaiset-oljykasvitUlkomailla: https://www.urbanharveststl.org/brassica-pests-identification-solutionsOn harvinaista. että kaupan kaalissa on noin paljon hyönteisiä ja munia.
